Mielipiteitä jakava puheenjohtaja Sture Fjäder jatkaa korkeakoulutettujen keskusjärjestön Akavan johdossa myös seuraavan nelivuotiskauden. Hän sai liittokokouksen äänestyksessä 578 ääntä tiistaina. Fjäderin jatko oli jo ennalta lähes selvä, sillä hänellä oli takanaan tukea isoilta liitoilta.
Kullakin Akavan jäsenliitolla on käytössään liiton koon mukaan määräytyvä määrä ääniä.
– Hyvältä tuntuu. Olen saanut vahvan mandaatin jatkaa Akavan puheenjohtajana, Fjäder kommentoi tulosta tiedotustilaisuudessa.
Fjäderin haastoi puheenjohtajakisassa palvelujohtaja Maria Teikari Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuista. Hän sai 292 ääntä. Teikarille tuli vaalin jälkeen kiitoksia häntä tukeneilta liitoilta, ja myös ehdokas itse oli tulokseen tyytyväinen. Kisan aikana kävi hänen mukaansa nopeasti selväksi, että hänen esille nostamansa teemat puhututtivat ja tukea alkoi tulla.
– Jos ajattelee, että lähtötilanne oli se, että minulla oli 33 pohjaääntä ja se melkein kymmenkertaistui, niin en voi olla muuta kuin tyytyväinen, että moniäänisen Akavan ääni pääsee esiin, Teikari sanoi.
Akavan puheenjohtajan valintatapaa on kritisoitu, mutta sitä Fjäder ei istuvana puheenjohtajana voi kommentoida.
– Se on 36 jäsenjärjestön asia päättää, miten ne käyttävät valtaa liittokokouksessa ja yleensä tässä yhteisössä. Se ei ole puheenjohtajan tehtävä, Fjäder sanoi.
Akavaan kuuluu 36 jäsenliittoa, ja niissä on yhteensä yli 600 000 jäsentä.
Enemmistö kannatti nykyistä linjaa
Fjäder on toiminut Akavan johdossa vuodesta 2011. Ensimmäisen kerran hän oli ehdolla vuonna 2007. Hän on 62-vuotias kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Hän on kokoomuksen jäsen ja ollut työmarkkinatoiminnassa mukana vuodesta 1987. Teikari puolestaan on 33-vuotias hallintotieteiden maisteri ja SDP:n jäsen.
Fjäder sanoi tiistaina saamansa äänimäärän olevan kaikkien aikojen paras.
– Enemmistö kannatti sitä linjaa, joka aikaisemminkin on hyväksytty Akava-yhteisön sisällä. En tehnyt kampanjaa vaan sanoin, että se, mitä tähän saakka on tehty, se linja jatkuu.
Fjäderin asemasta keskusteltu
Fjäder ei katso, että haastajan ilmaantuminen puheenjohtajakisaan kertoisi epäluottamuksesta. Se on hänen mukaansa enemmän linjakysymys.
Hän sanoo kuitenkin ottavansa puheenjohtajavalintaa edeltäneissä keskusteluissa liitoilta kuulemansa kritiikin vakavasti.
– Ajattelin vierailla heillä ja kuunnella heitä ja miettiä, miten me saadaan 36 jäsenjärjestön tavoitteet yhtenäiseksi.
Akavalla on säännöt, Fjäder muistuttaa. Päätökset tehdään hallituksessa, ja koska joskus päätös on tehtävä, käy välillä niin, ettei ole täyttä yksimielisyyttä.
– Demokratiassa enemmistö päättää, mutta pitää pyrkiä siihen, että mahdollisimman moni on päätösten takana.
Fjäderin asemasta on leimahtanut aika ajoin kipakka keskustelu järjestön sisällä, kun hän on sanonut jotain, mikä on suututtanut akavalaisia.
Useat akavalaiset liitot esimerkiksi ärsyyntyivät kaksi vuotta sitten Fjäderin Ylellä esittämästä kommentista, jonka mukaan kouluttamattomille maahanmuuttajille voisi maksaa pienempää palkkaa, jotta he pääsisivät töihin. Kohua nostatti myös Fjäderin sopimus, jonka mukaan hän olisi saanut Akavasta täyden korvauksen vajaan kahden vuoden ajan, vaikka olisi hävinnyt puheenjohtajavaalin.
Fjäder tarttuu Marinin kutsuun työajan lyhentämiseksi
Fjäderin mukaan Akavalla ei ole kantaa työajan lyhentämiseen, mutta hän sanoo nostavansa työaikakysymyksen Akavan hallintoon ja valmisteluun syksyn aikana.
SDP:n puheenjohtajaksi vastikään valittu pääministeri Sanna Marin kutsui linjapuheessaan palkansaajajärjestöt mukaan pohtimaan askelmerkkejä, miten Suomi voisi edetä kohti lyhyempää työaikaa.
Fjäderin mukaan Akava ottaa kutsun vastaan ja käy mielellään asiasta keskustelua. Hänen mukaansa uudistuksen suunnittelu kannattaa kuitenkin aloittaa kolmikannassa. Palkansaajajärjestöt eivät yksin saa uudistusta tehtyä.
– Juuri nyt suurempi huoli työaikakysymyksissä on meidän jäsenkunnassa se, että ihmiset tekevät pitkää päivää ja harmaata ylityötä eli eivät saa korvauksia. Se kannattaa ensin hoitaa kuntoon, mutta tämmöisenä visiona, niin kyllä me mennään keskusteluun mukaan tietenkin.
Paikallinen sopiminen käy, aikuiskoulutustuen leikkaaminen ei
Budjettiriiheen suunnitteilla olevista työllistämistoimista Akava kannattaa Fjäderin mukaan muun muassa paikallista sopimista.
– Siinä meidän kanta – kuten työryhmänkin kanta, vaikka se ei ole yksimielinen – on, että se tapahtuisi työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
Akava on lisäksi valmis hyväksymään muun muassa yksilöllisen työnhaun mallin, kunhan palvelut ja velvoitteet ovat tasapainossa.
Korkeakoulutettujen järjestö suhtautuu kriittisesti muun muassa aikuiskoulutustuen leikkaamiseen.
– Nyt ei kannattaisi leikata sitä. Se on auttanut ihmisiä työllistymään tai saamaan keskeneräisen tutkinnon valmiiksi, ja silloin työllistyy paremmin.
Eloranta jatkaa SAK:n johdossa, varapuheenjohtajaksi vasemmistoliiton ex-kansanedustaja Syvärinen
SAK:n puheenjohtajana jatkaa Jarkko Eloranta. Varapuheenjohtajaksi valittiin Katja Syvärinen, kertoo SAK tiedotteessa.
Valinnat tehtiin SAK:n edustajiston järjestäytymiskokouksessa. Eloranta ja Syvärinen valittiin tehtäviinsä yksimielisesti edustajistokaudelle 2020–2024.
Eloranta on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja tehnyt pitkän uran ay-liikkeessä. SAK:ta hän on johtanut vuodesta 2016.
Katja Syvärinen toimi vasemmistoliiton kansanedustajana vuosina 1999–2003. Filosofian maisteri Syvärinen on viimeksi toiminut vanhempana neuvonantajana viestintätoimisto Kaskas Mediassa ja aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä.
Eloranta sanoo, että SAK:n on oltava myös jatkossa kärjessä uudistamassa työelämää ja huolehtimassa työntekijöiden asemasta muutoksessa.
– Olen kiitollinen ja onnellinen, että luottamusta työhöni on. SAK on vaikuttava ja vakuuttava järjestö tehdä työtä ja edistää yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta työelämässä ja yhteiskunnassa. Keskusjärjestöillä on tärkeä, vaikkakin muuttuva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa, Eloranta sanoo tiedotteessa.