Rajavartiolaitos toivoo valtion ensi vuoden budjettiin tilausvaltuutta kahden vanhentuvan Dornier-valvontalentokoneen korvaamiseen uusilla.Tämä mahdollistaisi tarjouspyyntöjen lähettämisen ensi vuonna ja uusien koneiden käyttöönoton vuoden 2025 loppuun mennessä.
Sisäministeriön budjettiehdotuksessa ehdotetun tilausvaltuuden suuruus on 60 miljoonaa euroa. Hankinta ajoittuisi vuosille 2021–2024.
Dornier-koneet on hankittu Rajavartiolaitoksen käyttöön vuonna 1995. Uusia koneita varten käynnistetyn MVX-hankkeen mukaan vanhoja koneita ei ole järkevää peruskorjata.
– Niiden luotettavuus heikkenee koko ajan, keskeytysajat lisääntyvät ja sen myötä ylläpitokustannukset kasvavat, kuvaa tilannetta MVX-hankejohtaja, prikaatikenraali Jari Tolppanen.
Hankeen minimitavoitteena on korvata Dornierit koneilla, jotka kykenevät vähintään samaan kuin nykyinen kalusto.
Yksi keskeisiä toiveita nykyisen suorituskyvyn parantamiseksi on muun muassa pidempi toiminta-aika.
– Olemme havainneet, ettei (Dornierien) 3–5 tuntia yksinkertaisesti riitä nykypäivän tehtäviin, kertoo apulaishankepäällikkö, majuri Kenneth Rosenqvist.
Hänen mukaansa tämä johtuu sekä toimintaympäristön muuttumisesta että myös Suomen harvenneesta lentokenttäverkostosta ja lentoasemien aukioloaikojen supistumisesta, erityisesti viikonloppuisin ja iltaisin.
Muita lisätoiveita ovat muun muassa koneen kuljetuskapasiteetin kasvaminen sekä reaaliaikaiset ja salatut tietoliikenneyhteydet maahan.
Lennokit samaan tarpeeseen vähintään yhä kalliita
Rajavartiolaitoksen nykyiset helikopterit tai testattavana olevat miehittämättömät lennokit eivät ole riittäviä tai kustannustehokkaita korvaajia miehitetylle kiinteäsiipiselle lentokoneelle. Esimerkiksi Rajavartiolaitoksen nykyisiin Super Puma -helikoptereihin verrattuna lentokone kartoittaa samassa ajassa huomattavasti suuremman alueen.
– Super Puman lentotuntihinta Dornieriin verrattuna on kolminkertainen. Osittain senkin takia partiolentojen lentäminen helikopterilla merialueella lopetettiin jo muutamia vuosia sitten, kertoo apulaishankepäällikkö, majuri Kenneth Rosenqvist.
Helikoptereissa on myös vähemmän sensoreita kuin valvontalentokoneessa. Sama koskee miehittämättömiä lennokkeja, joiden toiminta-aika voi tosin olla huomattavan pitkä. Silti myös ne tarvitsevat lentäessään koko ajaksi ainakin lentäjän ja yhden operaattorin sekä katkeamattoman radioyhteyden heihin.
– Miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten resurssitarpeissa ei ole oleellista eroa. Investointitarve olisi vähintään samaa luokkaa, Tolppanen tiivistää.
MVX-hankepäällikön, kommodori Ari Laaksosen mukaan mahdollisia konevaihtoehtoja Suomen tarpeisiin on tarjolla hyvin, eikä hankkeen tietopyyntövaiheessa ole vielä asetettu tiukkoja reunaehtoja, vaan lähestytty asiaa avoimin mielin.
Dorniereilla on lennetty myös Välimerellä
Suomen rajojen ja alueellisen koskemattomuuden varmistamisen lisäksi valvontalentokoneita on käytetty muun muassa havaitsemaan ja torjumaan ympäristövahinkoja, kuten merellä sattuneita öljypäästöjä.
Monipuoliseen tehtäväkenttään on kuulunut myös laittomien kalaverkkojen ja -rysien paikallistaminen sekä raportointi levä-, jää- ja hyljetilanteesta.
Dornier-koneet ovat myös olleet mukana meripelastustehtävissä sekä osallistuneet Euroopan raja- ja meriturvallisuusviraston Frontexin operaatioihin Välimerellä.
Rajavartiolaitoksen lentotoiminta alkoi tasan 90 vuotta sitten vuonna 1930, kun sen edeltäjä Merivartiolaitos sai käyttöönsä ensimmäisen Sääski II -valvontalentokoneensa rekisteritunnuksella OH-MVA.