Koronavirustartuntojen jäljittämisessä alueellisia eroja – Husin alueella alle puolet pystyy nimeämään tartunnan lähteen

Ihmisiä heinäkuussa Hakaniemen metroasemalla Helsingissä. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

STT

Koronavirustartuntojen jäljittämisessä on alueellisia eroja. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin alueella alle puolet tartunnan saaneista pystyy kertomaan, mistä tartunnan sai.

Jos potilas tietää tartunnan lähteen, kyseessä on yleensä samassa taloudessa asuva, ystävä tai työkaveri. Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan koronatapauksen nimeämät altistuneet jäljitetään onnistuneesti. Tartuntaketjujen jäljitys ei kuitenkaan toteudu tapauksissa, joissa tartunta on saatu julkiselta paikalta kuten joukkoliikennevälineestä.

– Jäljitys on vaatinut valtavan työntekijämäärän, ja toiminut sen takia koko pandemiakevään hyvin. Kapasiteettia on turvattu kesäksi ja syksyä varten.

Suurin osa Suomen koronavirustapauksista on todettu Husin alueella.

Tartunnat usein ulkomailta

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimialuejohtaja Arto Rantalan mukaan Varsinais-Suomessa todetuista koronavirustartunnoista 75 prosenttia saadaan jäljitettyä.

Tartuntatilanne Varsinais-Suomessa on rauhallinen. Uusia tapauksia ilmenee viikoittain Rantalan mukaan 6–7 kappaletta.

– Tietääkseni meillä ei ole sellaisia tartuntoja tiedossa, joiden reittiä ei ole saatu selvitettyä, kertoo Rantala tuoreista tapauksista.

Rantalan mukaan Varsinais-Suomen koronavirustartunnat ovat usein peräisin ulkomailta. Tartunta on voitu saada esimerkiksi työmatkalta tai ulkomaisten kontaktien kautta.

Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broasin mukaan kaikki sairaanhoitopiirin alueella todetut koronavirustartunnat pystytään jäljittämään.

– Heinäkuussa oli vain yksi tapausketju, jonka lähdettä ei saatu selville.

Broasin mukaan viimeaikaiset tartunnat ovat pääasiassa Ruotsiin liittyviä. Siksi olisi tärkeää, että Ruotsin rajan ylittävät noudattaisivat ohjeita ja hakeutuisivat matalalla kynnyksellä koronatesteihin lievienkin oireiden ilmaantuessa.

Broas korostaa myös kahden viikon omaehtoisen karanteenin merkitystä tartuntojen leviämisen ehkäisemisessä.

Rajoitusten purku ei näy vielä tartuntamäärissä

Osa ravintoloiden aukioloaikoja, anniskeluaikoja ja asiakasmääriä koskevista rajoituksista purettiin 13. heinäkuuta. Samalla yökerhot saivat avata jälleen ovensa.

Rajoitusten purku ei näy vielä tartuntamäärissä, sillä koronaviruksen itämisaika on kaksi viikkoa.

– Meillä on muutamia altistumistapauksia terasseilta, mutta vasta 2–3 viikon viiveellä voimme arvioida jonkun yksittäisen rajoitustoimenpiteen purun vaikutusta, Ruotsalainen kertoo.

Varsinais-Suomessa rajoitusten purku ei näy vielä tartuntatilastoissa.

– Mutta pahaa pelätään, että se tulee näkymään. Tartuntojen lisääntyminen on mahdollista, jos ei pystytä toimimaan ohjeiden mukaisesti, Rantala sanoo.

Ruotsalainen pitää riskinä, että koronavirustartuntojen määrä lähtee kasvuun elokuussa, kun koulut alkavat ja etätyösuositus loppuu.

Elokuun alusta alkaen myös yli 500 hengen tapahtumat sisätiloissa ovat mahdollisia. Ruotsalaisen mukaan koronaviruksen toinen aalto syksyllä on mahdollinen.

– Silloin kaikki rajoitukset on käytännössä purettu lukuun ottamatta tiettyjä ulkomaanmatkoja. Siinä on mahdollisuus tartuntojen kasvulle ja toiselle aallolle, jos ihmiset eivät huolehdi varotoimenpiteistä.

Broasin mukaan on odotettavissa, että tartuntatapausten määrä voi kääntyä kasvuun, kun rajoituksia puretaan.

– Edelleen pitäisi muistaa hygieniaohjeistukset. Jatkossa joudutaan varmasti myös pohtimaan kasvomaskien käyttöä paikoissa, missä on paljon ihmisiä, Broas sanoo.

Jäljittäminen on puhelinrumbaa

Koronatartuntojen jäljittäminen on toimistotyötä, joka koostuu loputtomista puhelinsoitoista viruksen saaneille ja tartunnalle altistuneille.

– Jäljittäjät soittavat potilaille ja haastattelevat heitä siitä, missä tartunta olisi voinut tulla, sanoo vs. tartuntataudeista vastaava lääkäri Laura Juvonen Vantaalta.

Kun koronapotilas on saanut toimintaohjeet, siirrytään selvittämään ketä muita ja missä tämä olisi ehtinyt altistaa tartunnalle. Siitä soittokierros etenee näihin henkilöihin.

Jokaiselle potilaalle sovitaan seurantasoitot, joissa tarkistetaan tilanne eristyksessä ja potilaan vointi. Jälkimmäinen vaatii Juvosen mukaan hieman enemmän ammattitaitoa.

– Yhdessä tapauksessa henkilö sinnitteli vielä kotona, mutta meiltä soitettiin hänen puolestaan hätäkeskukseen.

Jäljittäminen on työlästä, sillä soitettavia puheluita kertyy paljon. Yhden tapauksen selvittäminen voi viedä jäljittäjältä kaksi täyttä työpäivää. Resursointi on haastavaa.

– Kevättalvella tarve kasvoi nopeasti, ja kun saatiin hyvät resurssit, tilanne laantui, Juvonen kuvailee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.