Korona tuo kriisikunnille hetken helpotuksen: Ministeriö aikoo lykätä uusia kriisimenettelyjä, mutta määrän uskotaan myöhemmin kasvavan – "Todennäköisyys sille on erittäin suuri"

Jopa toistakymmentä kuntaa voi lykkäyksen seurauksena välttää kriisikuntamenettelyyn joutumisen lähivuosina. TIMO JAAKONAHO / LEHTIKUVA

STT

Valtiovarainministeriö suunnittelee koronakriisin seurauksena lykkäystä, joka estäisi väliaikaisesti kuntien joutumista kriisikuntamenettelyyn. Tämän seurauksena jopa toistakymmentä kuntaa voi lähivuosina välttää menettelyyn joutumisen. Ministeriö ja kunta-alan toimijat kuitenkin uskovat, että menettelyyn joutuvien kuntien määrä on kasvamassa lähitulevaisuudessa.

Huhtikuussa hallitus paljasti miljardin euron kokoisen tukipaketin koronakriisin koettelemille kunnille. Samoihin aikoihin kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) lupasi, ettei yhtäkään kuntaa luokitella kriisikunnaksi koronatilanteen vuoksi. Miljardipaketin yhteydessä valtiovarainministeriö kertoikin, että se huomioi koronakriisin vaikutukset kuntien talouteen arvioidessaan kriisikuntamenettelyn käynnistämistä.

Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen ministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta kertoo STT:lle, että ministeriö linjaa asiasta tarkemmin oletettavasti elokuun aikana.

– Viimeistään silloin päätös täytyy tehdä, koska kunnatkin tarvitsevat sitä tietoa. Todennäköisesti se keskustellaan myös valtioneuvostossa.

Asia voi Lappalaisen mukaan hoitua myös ministeriön sisäisenä linjauksena. Kuntalain mukaan tietyt kriteerit täyttävä kunta voi joutua ministeriön aloittamaan arviointimenettelyyn. Muotoilu ei siis ole ehdoton, eikä siksi vaatisi lakimuutosta.

Lappalaisen mukaan linjauksen muotoilu ei ole vielä tiedossa. Auki on myös se, kuinka kauan poikkeusjärjestely olisi voimassa. Hän arvioi, että kunnat saavat kriisimenettelyyn joutumiselle kahden vuoden lykkäyksen.

– Tilannetta voidaan katsoa vielä kahden vuoden jälkeen uudestaan. Vielä on todella auki, miten korona iskee kuntakenttään ja millaisia ovat kuntien saamat avustukset, Lappalainen sanoo.

Lakimuutos laittoi toistakymmentä kuntaa tarkkailulistalle

Ministeriön linjauksen on tarkoitus koskea kaikkia kuntia, mutta se tulee erityisenä helpotuksena 13 kunnalle, joiden taloustilannetta ministeriö on seurannut viime vuosina. Vuonna 2015 muuttunut kuntalaki velvoittaa kuntia maksamaan niiden taseeseen kertyneen alijäämän pois määräajassa. Jos tämä ei onnistu, arviointimenettely voidaan aloittaa.

Aikarajaa olisi sovellettu ensimmäistä kertaa tämän vuoden päättyessä, ja se olisi tullut vastaan yhdeksällä kunnalla. Kyseessä ovat Akaa, Haapajärvi, Hankasalmi, Humppila, Kihniö, Muonio, Pielavesi, Raasepori ja Vaasa. Niistä seitsemän tai kahdeksan olisi Lappalaisen arvion mukaan ollut päätymässä kriisikuntamenettelyyn.

– En ota kantaa, mitkä kunnat siihen joukkoon kuuluvat. Näistä suurimmalla osalla alijäämä on kuitenkin vain kasvanut määräajan aikana, hän sanoo.

Kahta vuotta myöhemmin vastaava takaraja olisi kohdannut Jämijärveä, Kauhajokea, Kemijärveä ja Teuvaa. Niistä osa on täyttänyt kriisikuntien muut merkistöt jo aiemmin. Myös Honkajoki on ollut ministeriön tarkkailulistalla, mutta se yhdistyy Kankaanpään kaupunkiin ensi vuoden alusta.

Lykkäys tulee liian myöhään Lapinjärvelle, jossa kriisikuntamenettely on alkamassa elo–syyskuun vaihteessa muiden kriisirajojen rikkomisen vuoksi – kunnalle kertynyt alijäämä on ollut yli sallitun määrän kahtena vuonna peräkkäin. Lapinjärvi on ainoa kunta, joka joutuu tänä vuonna arviointimenettelyyn.

Valtaosa kunnista alijäämäisiä neljässä vuodessa

Huomattavaa on, että perinteisten kriisitapausten eli pienten kuntien ohella tarkkailussa on ollut jopa yli 10 000 asukkaan kaupunkeja. Joukosta kooltaan selvästi suurin on 67 000 asukkaan Vaasa, jossa on nähty vuoden sisään kolmet yt-neuvottelut kriisikuntamenettelyn välttämiseksi.

Uusi alijäämäpykälä voi koskea valtaosaa Suomen kunnista hyvin pian. Valtiovarainministeriö arvioi huhtikuussa julkaistussa kuntatalousohjelmassaan, että vuoteen 2024 mennessä jopa yli 200 kunnalla olisi taseeseen kertynyttä alijäämää. Joukko kattaisi yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista, eikä vain joukon pienempiä. Myös kaikista yli 40 000 asukkaan kunnista 80 prosenttia olisi raportin mukaan alijäämäisiä.

Koko 2010-luvun ajan uusien kriisikuntien määrä on ollut vakaa. Kuntalakiin kirjatut määritteet rikkoi vuosittain noin viisi kuntaa vuodessa, ja käytännössä käynnistettyjä menettelyjä on ollut vielä vähemmän: parina vuonna jopa pyöreä nolla.

Korona koettelee kuntien taloutta, ja Kuntarahoitus on ennustanut, että se näkyy monen kunnan taloudessa vasta ensi vuonna. Lappalainen uskoo, että kriisikuntien määrässä on luvassa pientä tasaista kasvua, joka olisi toteutunut koronakriisistä huolimatta. Toistakymmentä kuntaa käsittävää joukkoa hän kuvaillee kertahyppäykseksi, joka johtuu uuden pykälän tulemisesta käytäntöön.

– Mitään tarkkaa ennustetta ministeriössä ei ole tehty, koska sote-uudistuksen vaikutusten tarkat vaikutukset ovat kesken, hän sanoo.

Tarkkaa arvioita ei uskalleta esittää myöskään Kuntaliitosta, mutta yhtä kaikki liiton kuntatalousjohtaja Ilari Soosalu on samalla linjalla.

– Uskon, että kriisikuntia on todellakin tulossa lisää. Todennäköisyys sille on erittäin suuri, Soosalu sanoo.

Kuntatalouden ongelmat kärjistymässä 2020-luvulla

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala luettelee kuntatalouden tuttuja ongelmia: väestön vanheneminen, työikäisten muutto kasvukeskuksiin ja sote-kustannusten paisuminen ovat rakenteellisia haasteita, jotka kaiken lisäksi kytkeytyvät toisiinsa.

– Nämä ongelmat kärjistyvät 2020-luvulla. Jos mitään ei tehdä, koko julkisen talouden ikäsidonnaiset menot kasvavat puoli miljardia euroa vuodessa, Vesala sanoo.

– Pelättävissä on, että kriisikuntia tulee lisää tulevina vuosina.

Valtiovarainministeriö arvioi kevään kuntatalousohjelmassa, että vuonna 2009 toteutettu kuntaliitosten suma harvensi tuntuvasti kriisikriteerit täyttävien kuntien määrää. Vesalan mukaan pieni luku kertoo myös kuntien vastuullisesta taloudenpidosta.

– Omaa taloudellista itsenäisyyttä on haluttu puolustaa, hän sanoo.

Nyt haasteena on, että ongelmat alkavat koskea paitsi entistä suurempia kuntia myös kokonaisia alueita. Tällöin kuntaliitoksetkaan eivät välttämättä enää auta. Säästökuurilla eläneet kunnat ovat myös joutuneet lykkäämään investointeja, ministeriö kirjoitti kuntien tilannekuvaa käsittelevässä raportissa helmikuussa.

Vesalan mukaan sote-uudistus tarjoaa yhden mahdollisen helpotuksen kunnille. Sote-menot ovat paitsi kasvava, myös vaikeasti ennustettava kuluerä.

Kyseessä ei ole hänen mukaansa kuitenkaan taikalääke. Jos kunnassa on alijäämää sopeutettavaksi, suuren sote-erän poistuessa toimet pitää kohdistaa merkittävästi aiempaa pienempään määrään palveluja.

– Kuntien välinen eriarvoisuus saattaa siirtyä muihin peruspalveluihin, kuten opetustoimeen, Vesala sanoo.

Sote-uudistus, digiloikka vai yhteistyö avuksi?

Mistä sitten apua kuntien tilanteeseen?

Kuntarahoituksen Timo Vesala toivoo, että kunnat pystyvät hyödyntämään koronaepidemian aikana saatuja uusia kokemuksia esimerkiksi digiloikasta toimintansa tehostamiseksi. Lisäksi hän toivoo, että julkinen sektori hyödyntäisi yksityisiä yrityksiä ja niiden osaamista aiempaa paremmin.

– Tämä ei tarkoita yksityistämistä, sillä järjestämisvastuu toki yhä jää julkiselle toimijalle. Toivon, että yksityinen ja julkinen sektori pystyisivät pelaamaan paremmin yhteen, Vesala sanoo.

Keväällä nähdyn digiloikan suomia mahdollisuuksia kehuu myös Kuntaliiton Ilari Soosalu. Ennen kaikkea hän kuitenkin toivoo, että kuntien vastuut ja rahoitus ovat tasapainossa.

– Jos jotkin tehtävät annetaan kunnille, samalla niiden rahoituksen pitäisi mielestämme olla taattu, Soosalu sanoo.

Vesa Lappalainen kertoo puoltavansa suuruuden ekonomiaa. Käytännössä kuntien kannattaisi siis harkita palvelujen tuottamisessa yhteistyötä naapurien kanssa, kuntaliitoksia tai oman palveluverkkonsa harventamista.

Ennen kaikkea valtiovarainministeriön virkamies kuitenkin peräänkuuluttaa talouden järkevää ja tehokasta hoitoa.

– Kuntataloudessa voi tapahtua yllättäviä muutoksia molempiin suuntiin. Näin on käynyt aika paljonkin, kun kunnassa on ymmärretty oma tilanne ja ryhdytty toimeen, Lappalainen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.