Syrjäseudulle muuttamisen riskit voivat näkyä asuntolainan korossa tai vakuuksien määrässä – pankille tärkeintä on silti lainanottajan maksukyky

Noin 1,6 miljoonaa suomalaista asuu erilaisilla maaseutualueilla. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

STT

Syrjäseudulle muuttava asuntolainan hakija saattaa joutua varautumaan korkeampaan lainakorkoon tai suurempiin vakuuksiin kuin kasvukeskuksesta asuntoa etsivä. Näin kerrotaan suurista suomalaispankeista STT:lle.

Syrjäseudulle muuttava lainanottaja saattaa joutua maksamaan korkeampaa marginaalia, joka on pankin osuus asuntolainan korosta.

Sijainti itsessään ei vaikuta asuntolainan myöntämiseen, vaan tärkeimmässä roolissa on aina asiakkaan maksukyky. Pankki on ensisijaisesti kiinnostunut siitä, että asiakkaalla säilyy maksukyky myös yllättävissä tilanteissa, mikä varmistetaan niin sanotulla stressitestillä. Selviäisikö asiakas esimerkiksi suuresta koronnoususta?

Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala huomauttaa, että syrjäseudulle muuttaminen on usein suurempi riski asiakkaalle itselleen kuin pankille. Pajalan mukaan sijainnista riippumatta omakotitalo on usein tarkkaan harkittu hankinta ja talossa on tarkoitus asua pitkään.

– Pankin näkökulmasta omakotitaloihin harvoin liittyy luottoriskejä, sillä usein kohteet ovat pitkälti maksettuja, kun niistä halutaan eroon. Jos talo on kovin kaukana kaupungista, realismi voi iskeä päin asukkaan näköä julmastikin, kun talo ei menekään kaupaksi.

Pajala kertoo, että Suomen syrjäisimmillä seuduilla on paljon asuntokantaa, jonka markkina-arvo ei ole lähelläkään hintaa, joka niistä on aikoinaan maksettu.

Lainat painottuvat kaupunkeihin ja lähikuntiin

Kaupungistumisen trendi on kiihtynyt entisestään viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja pankkien myöntämät asuntolainat painottuvatkin vahvasti kaupunkeihin. Myös kaupunkien viereiset kunnat kiinnostavat etenkin omakotitaloasujia, kerrotaan Nordeasta, Säästöpankista ja Osuuspankista .

– Suomalaiset haluavat asua lähellä työpaikkojaan, ja kun työt ovat kaupungissa, myös asuminen keskittyy niihin. Samaan aikaan syrjäisemmät kunnat hiipuvat. Tällä hetkellä jo selvästi suurin osa kaikista asuntolainoistamme myönnetään kasvukeskuksiin, Nordean Pajala kertoo.

Osuuspankin asuntorahoituksista vastaavan johtajan Kaisu Christien mukaan ostettavan kohteen vakuusarvo katsotaan aina tapauskohtaisesti. Arviointi perustuu asunnon markkinahintaan, johon vaikuttavat kohteen sijainnin lisäksi muun muassa asunnon koko, toteutustapa, kunto ja myyntiaika.

Christie kertoo arvion tekemisen olevan helpompaa kaupunkialueilla, joissa asuntokauppoja tehdään paljon ja joissa on saatavilla runsaasti vertailutietoja. Myös yksilölliset erot asuntojen välillä ovat usein pienempiä kaupungeissa.

Pankki varautuu aina markkinamuutoksiin

Pankissa varaudutaan aina siihen, että asuntomarkkinoilla voi tapahtua muutoksia ja vakuuden arvo voi laskea. Kaupungistumistrendin myötä tämä on todennäköisempää syrjäisemmillä ja harvaan asutuilla alueilla. Kohdetta voi olla vaikeampi myydä, ja myyntiaika on todennäköisesti pidempi.

– Jos asuntolainakohteeseen liittyy suurempia riskejä, luotolle voidaan vaatia lisävakuuksia tai myönnettävän luoton määrää voidaan pienentää, Christie sanoo.

Säästöpankkiryhmän liiketoimintajohtaja Karri Alameri kertoo pankin olevan erityisen huolellinen ostettavan kohteen arvon määrittelyssä paikkakunnilla, joissa asuntojen kysyntä on vähentynyt. Jos rahoitushankkeeseen ja tarjottaviin vakuuksiin liittyy pankin näkökulmasta riskejä, kuten vakuusvaje tai pieni omarahoitusosuus, se nostaa usein lainan korkoa.

Harvaan asutun maaseudun tilanne on heikoin

Noin 1,6 miljoonaa suomalaista asuu erilaisilla maaseutualueilla. Viime vuonna Suomessa tehtiin yhteensä noin 900 000 muuttoa, joista suurin osa kuntien sisällä. Pääasiassa muutto suuntautuu pois maaseuduilta ja erityisesti lähemmäs suurempia kaupunkeja, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen.

Hyyryläisen mukaan on tärkeää ottaa huomioon, että maaseutualueita on monenlaisia: kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu ja maaseudun paikalliskeskukset.

Kaupunkien läheinen maaseutu lisäsi pitkään väestöään, kunnes vuonna 2007 muuttobuumi kääntyi laskuun. Näillä seuduilla väkimäärä kasvaa yhä, mutta ei enää niinkään muuttoliikkeen, vaan luonnollisen väenlisäyksen ansiosta. Etenkin lapsiperheet suosivat kaupunkien läheistä maaseutua.

Ydinmaaseutu on Hyyryläisen mukaan menettänyt väestöään, mutta toimivat maatilayritykset työllistävät edelleen monia suomalaisia.

– Näillä alueilla näkyy maahanmuuton vaikutus. Osa ulkomaisista työntekijöistä on jäänyt asumaan paikkakunnille.

Maaseudulle muuttamisen trendistä ei merkkejä

Harvaan asutun maaseudun tilanne on Hyyryläisen mukaan heikoin. Nämä alueet tyhjenevät hiljalleen vakituisista asukkaista.

Maaseudun paikalliskeskukset sen sijaan ovat pitäneet melko hyvin pintansa. Taustalla on ainakin osittain se, että merkittävä osa kuntien sisäisistä muutoista on kohdistunut syrjäisemmiltä kyliltä kirkonkyliin ja kuntataajamiin. Hyyryläinen kertoo, että viimeaikaisten tietojen perusteella myös maaseudun paikalliskeskusten väkiluku on kuitenkin kääntynyt laskuun.

Hyyryläisen mukaan suurimmalla osalla suomalaisista on myönteinen käsitys maaseudusta ja on hyvä muistaa, että jatkuvasti maaseudulle myös muutetaan. Minkäänlaisesta maaseudulle muuttamisen trendistä ei ole kuitenkaan tällä hetkellä ole merkkejä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.