Britannian hallitus syyttää venäläisten toimijoiden yrittäneen häiritä viime vuoden parlamenttivaaleja

Britannian ulkoministeri Dominic Raabin mukaan häirintää tehtiin levittämällä verkossa laittomasti hankittuja ja vuodettuja valtion asiakirjoja. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Britannian hallitus syyttää venäläisten toimijoiden yrittäneen häiritä viime vuoden parlamenttivaaleja. Häirintää epäillään tehdyn levittämällä vuodettuja Britannian ja Yhdysvaltain välisiä kauppa-asiakirjoja.

Hallitus laukaisi tutkinnan vuotojen lähteen selvittämiseksi sen jälkeen, kun sosiaalisen median sivusto Redditissä julkaistiin mahdollisia brexitin jälkeisiä kauppasopimusasiakirjoja.

Parlamenttivaalisyytösten lisäksi myös Britannian kansallinen kyberturvallisuuskeskus NCSC osoitteli Venäjää sormella torstaina.

Keskus syytti hakkeriryhmän yrittävän varastaa mahdollisiin koronavirusrokotteisiin liittyvää tutkimustietoa. Keskuksen mukaan on todennäköistä, että ryhmällä on kytköksiä Venäjän tiedustelupalveluun.

NCSC:n mukaan APT29-hakkeriryhmä toimii "lähes varmasti" osana Venäjän tiedustelupalvelua.

Keskuksen mukaan hakkeriryhmä jatkaa iskujaan edelleen. Tähän mennessä niiden kohteeksi ovat joutuneet brittiläiset, yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset rokotetutkimusta ja -kehitystä tekevät organisaatiot.

NCSC:n mukaan Yhdysvallat ja Kanada ovat yhtä mieltä siitä, että ryhmällä on venäläiskytkös.

"Venäjällä ei mitään tekemistä häirintäyritysten kanssa"

Venäjä kiisti kummatkin syytökset.

– Meillä ei ole mitään tietoa siitä, kuka olisi voinut hakkeroida lääkeyrityksiä ja tutkimuskeskuksia Britanniassa, kertoi Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov venäläiselle Tass-uutistoimistolle.

Hänen mukaansa Venäjällä ei ole mitään tekemistä Britannian esittämien häirintäyritysten kanssa.

– Emme hyväksy mitään tällaisia syytöksiä, emmekä viimeisimpiä perusteettomia syytöksiä häirinnästä vuoden 2019 vaaleissa, Peskov kertoi.

Britannian ulkoministeri Dominic Raab kertoi torstaina, että hallituksella on vahva epäilys venäläiskytköksestä parlamenttivaaleihin liittyvässä häirinnässä.

– Laajamittaisen analyysin perusteella hallitus on tullut siihen lopputulokseen, että se on lähes varma, että venäläiset toimijat yrittivät häiritä vuoden 2019 parlamenttivaaleja, kertoo Raab.

Raabin mukaan häirintää tehtiin levittämällä verkossa laittomasti hankittuja ja vuodettuja valtion asiakirjoja.

Pääoppositiopuolue labourin mukaan vaalien alla levitetyt asiakirjat todistivat, että hallitus oli aikeissa myydä Britannian terveydenhuoltojärjestelmän NHS:n yhdysvaltalaisyrityksille. NHS:n rahoitus oli tärkeä vaaliteema joulukuulla järjestetyn äänestyksen alla.

Labourin tuolloinen johtaja Jeremy Corbyn tyrmäsi väitteet siitä, että hänen omassa kampanjassaan hyödynnetyn vuodon takana olisi ollut Venäjä. Hän julisti edellä mainitut väitteet salaliittoteoriaksi. Corbyn ei kuitenkaan kertonut, miten hänen puolueensa oli saanut vuodetun materiaalin käsiinsä.

Ei todisteita laajasta vaalien vastaisesta kampanjasta

Vaikka brittihallitus ei osoittanut syytöksiään suoraan Venäjän hallinnon suuntaan, voivat tämänpäiväiset lausunnot kuitenkin heikentää Britannian ja Venäjän jo entuudestaan kireitä välejä.

Maiden välit ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Britannia syytti Venäjää brittikaupunki Salisburyssa vuonna 2018 tehdystä venäläisen ex-agentin Sergei Skripalin myrkytysyrityksestä.

Lähipäivinä on myös määrä julkaista kovasti odotettu raportti, joka käsittelee vuoden 2016 brexit-kansanäänestykseen liittyviä häirintäepäilyjä. Raportin epäillystä Venäjän tekemästä häirinnästä julkaisee parlamentin tiedustelu- ja turvallisuuskomitea. Myös tuleva raportti voi kärjistää diplomaattisia jännitteitä.

Ulkoministeri Raabin mukaan ei ole olemassa todisteita laajemmasta venäläiskampanjasta parlamenttivaaleja vastaan. Hän kuitenkin julistaa, ettei mitään Britannian demokraattisten prosessien häirintään liittyviä yrityksiä voida hyväksyä.

Raabin mukaan hän ei voi antaa tämän enempää tietoja käynnissä olevan rikostutkinnan vuoksi.

Ulkoministeri myös antoi tukensa Saksan toimille, jotka liittyvät Venäjän vuonna 2015 Saksan parlamenttiin tekemiin tietomurtoihin.

Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi toukokuussa parlamentille, että Venäjä oli yrittänyt vakoilla häntä ja että hänellä oli asiasta konkreettisia todisteita.

Raab osoitti tukeaan myös Saksan päätökselle asettaa pakotteita Venäjälle. Pakotteet liittyivät epäilyihin, joiden mukaan venäläinen sotilasvakooja olisi vakoillut maan kärkipoliitikkoja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut