Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan epäselvyyksiä käsittelevässä oikeudenkäynnissä kuullaan tänään keskusrikospoliisin (KRP) päällikköä Robin Lardotia. Syyttäjien mukaan hän reagoi liian hitaasti siihen, kun tietolähdetoiminnassa ilmeni ongelmia ja rikkoi näin virkavelvollisuuttaan. Lardotin syyte ajoittuu vuosille 2010–2013, jolloin hän toimi Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä.
– Lardot on väittänyt täyttäneensä toimimisvelvollisuutensa päivittämällä SALPA-määräyksen vuonna 2013. Syyttäjän käsityksen mukaan Lardotin toiminta ei ole ollut riittävää tai riittävän nopeaa, sanotaan syyttäjien valituskirjelmässä.
Syytteen kiistävä Lardot on eri mieltä. Hän katsoo puuttuneensa tietoonsa tulleisiin tulkinnanvaraisuuksiin juuri niin kuin työjärjestyksessä on edellytetty.
– Ohjeiden ja määräysten päivittäminen Poliisihallituksessa on tarkoin määritelty prosessi ja ensisijainen keino ohjata poliisitoimintaa, eikä toimintaan olisi ollut mahdollista puuttua syyttäjän valituskirjelmässä esittämässä aikataulussa, Lardotin kirjallisessa vastauksessa sanotaan.
Syyttäjät: Rekisterin tuhoaminen laitonta
Syyttäjien mukaan Helsingin poliisissa rikottiin lakia 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa, kun tietolähderekisteri ensin putsattiin tyhjäksi, ja sitten tietolähteiltä vastaanotettiin tietoa merkitsemättä lähteiden käyttöä rekisteriin. He katsovat, ettei valvomatonta ja dokumentoimatonta poliisitoimintaa voi oikeusvaltiossa olla.
Poliisin tietolähteet ovat esimerkiksi rikospiireissä liikkuvia ihmisiä, jotka kertovat poliisille tietoa alamaailman tapahtumista. Tietolähteiden rekisteröinti on tärkeää muun muassa valvonnan takia. Valvonnalla voidaan pitää huolta esimerkiksi sitä, etteivät poliisit katso vinkkaajiensa tekemiä rikoksia läpi sormien.
Tietolähderekisteri oli käytössä 2000-luvun alusta, kunnes Aarnio tuhosi sen vuosien 2007–2008 aikana. Aarnio on perustellut toimintaansa muun muassa sanomalla, että lähteet pelkäsivät paljastuvansa, koska paljastuminen olisi voinut tietää heille hengenvaaraa.
Syytteessä ovat huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio, kaksi hänen alaistaan sekä poliisijohtoa aina entiseen poliisiylijohtaja Mikko Paateroon asti. Kuten käräjillä, myös hovissa kaikki syytetyt kiistävät syytteet.
Käräjillä kaikki syytteet nurin
Käräjillä kaikkien kahdeksan syytetyn syytteet kaatuivat. Käräjäoikeuden mukaan tietolähteiden rekisteröintiin ei ollut laillista tapaa, joten se päätyi hylkäämään syytteet.
Oikeus tuli kuitenkin osittain syyttäjän kannalle. Se katsoi, että Helsingin poliisilaitos käytti vuosina 2008–2013 tietolähteitä.
– Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä.
Oikeus katsoi, että poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri. Rekisterin perustamisen laiminlyönnistä ei kuitenkaan syytetty ketään.