Mäenpään syytesuoja-asiassa lausuntoja antaneista professoreista kaksi puolsi syytesuojan murtamista, loput neljä eivät ottaneet yksiselitteistä kantaa

Juha Mäenpään syytesuoja-asiassa syyttämisluvan antamista suositteli kaksi kuudesta lausunnon antaneesta professorista, mutta luvan antamista ei vastustanut kukaan. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

STT

Valtaosa perustuslakivaliokunnalle lausuntoja antaneista asiantuntijoista ei ottanut selkeää kantaa siihen, pitäisikö perussuomalaisten Juha Mäenpään syytesuoja murtaa. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on kertonut nostavansa Mäenpäätä vastaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Mäenpään viimekesäisten vieraslajipuheiden vuoksi, jos syyttämislupa heltiää eduskunnalta perjantaina.

Syyttämisluvan antamista suositteli kaksi kuudesta lausunnon antaneesta oikeusasioita tuntevasta professorista, mutta luvan antamista ei vastustanut kukaan. Kaikki lausunnon antajat nostivat esiin sen, että asia on kimurantti.

Syyttämisluvan antamista puoltanut valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen haluaisi saada oikeudellista selvyyttä siihen, mikä on kansanryhmää vastaan kiihottamisen suhde kansanedustajien suojattuun puhe- ja sananvapauteen Suomen kansainvälisten ihmisoikeus- ja EU-oikeusvelvoitteiden valossa.

– Sen paremmin perustuslakivaliokunta kuin yleensä eduskunta eivät voi asianmukaisesti tällaisia kysymyksiä ratkoa, koska - - eduskunnan harkinta eroaa olennaisesti syyttäjän syyteharkinnasta sekä tuomioistuimen tuomitsemisharkinnasta oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä, hän sanoo lausunnossaan.

Väitetyn rikoksen laadulla voi olla väliä

Useissa lausunnoissa toistui ajatus siitä, että syyttämislupa-asia on monimutkainen, sillä siinä törmäävät kaksi vahvaa argumenttia. Yhtäältä kansanedustajan laaja puhevapaus eduskunnassa on tärkeä asia demokratian toimivuuden takaamiseksi, mutta toisaalta Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet esimerkiksi rotuvihan puoltamisen ja syrjinnän kieltämiseksi.

Professori Mikael Hidén kertoo lausunnossa, että yksi syyttämislupaa puoltavista seikoista on väitetyn rikoksen laatu. Aiemmat Suomen itsenäisyyden ajan tilanteet, joissa kansanedustajan syytesuojan murtamista on pohdittu, ovat liittyneet kunnianloukkauksiin, joiden rikosoikeudellinen selvittämättä jättäminen tuskin aiheuttaisi merkittävää haittaa.

– Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kuitenkin yhteiskunnalliselta merkitykseltään laajakantoisempi rikos. Sitä koskevalla sääntelyllä on kansainvälisoikeudellista taustaa, ja kriminalisointisäännöksen muotoilussa on nimenomaisesti arvioitu myös sananvapauden merkitystä, Hidén sanoo.

Toisaalta suostumuksen epäämistä puoltaa Hidénin mukaan se, että vahva puhumisvapauden suoja edellyttää sellaista ennalta selvää kattavuutta, että edustajan ei tarvitse pohtia lausumisoikeuttaan erikseen eri tilanteissa.

– Kun pyydetyn suostumuksen antamisesta tai epäämisestä päättämisessä on kysymys hyvin selvästi eduskunnan harkintaan kuuluvasta ratkaisusta, ei minun liene tarpeellista erikseen suositella mitään ratkaisuvaihtoehtoa, vaan voinen tyytyä viittaamaan lausunnossa edellä esitettyyn, Hidén päättää.

"Puuttumatta jättäminen voi olla ihmisoikeusloukkaus"

Syyttämisluvan antamista puoltanut rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio perusteli myös suositustaan sillä, että asiaan on tarpeen saada arvovaltainen tuomioistuimen kannanotto.

– Ottaen huomioon perustuslakimme harkinnanvaraisen sääntelyn tässä kysymyksessä, pitäisin mahdollisena, että jos edustajan syytesuojaa ei poisteta, tämä saattaisi merkitä ihmisoikeusloukkausta siinä mielessä, että vakavaan ihmisoikeusloukkaukseen jätetään puuttumatta, Nuotio sanoo lausunnossaan.

Nuotion mukaan rikosprosessin ohella puuttumisen keinoja olisivat eduskunnan sisäiset toimet, mutta ne eivät hänen mukaansa vaikuta mahdollistavan painavaa puuttumista edes periaatteessa varsinkin, kun kysymys ei ole toistuvasta menettelystä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.