Luvatta tehdyt avotulet tuovat metsäpalon uhkaa juhannukseen – palon sytyttäjälle voi tulla jopa tuhansien eurojen korvausvastuu

Varoitusten aikana juhannuskokkojenkaan polttamiseen ei ole mahdollista myöntää mitään poikkeuksia millään syyllä. Anne Salomäki / LEHTIKUVA

STT

Metsäpalovaroitus on voimassa koko juhannuksen, kertoi Ilmatieteen laitos tänään. Varoitusten aikana juhannuskokkojenkaan polttamiseen ei ole mahdollista myöntää mitään poikkeuksia millään syyllä.

Kun Ilmatieteen laitoksen antama varoitus kattaa koko maan, missään Suomessa ei ole luvallista tehdä avotulta. Viranomaiset uskovat, että metsäpaloriskit voivat kasvaa tulenarkana juhannuksena.

Jos metsäpalo syttyy, voi sen sytyttäjällä olla luvassa kuumat paikat. Korvausvastuuseen joutuva voi joutua maksamaan palaneesta metsästä jopa sadoista tuhansiin euroihin hehtaarilta.

Havaintomäärät kasvaneet lentotähystyksessä

Metsäpalojen mahdollista syttymistä pyritään valvomaan juhannuksenakin laajalti. Yhtenä keinona käytetään metsäpalojen lentotähystystä, jota tehdään 22 reitillä Suomessa. Lentotähystystoimintaa koordinoi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Tähystystä suorittavat yleensä paikalliset ilmailukerhot tai ilmailualan yritykset.

– Nyt tämän kesän osalta indeksilentoja on lennetty 230 ja niistä 93:lla on tehty metsäpalohavaintoja, mikä on keskimääräistä enemmän pitkällä aikavälillä. Siis noin joka kolmannella on tehty havaintoja, pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen kertoo STT:lle.

Myös viime vuosi oli lentotähystyksessä kiireinen. Lentoja suoritettiin yhteensä 762, joista paloja havaittiin yhteensä 177 lennolla.

Hellekaudella tiukempaa tarkkailua

Kurvisen mukaan havaintojen kasvulle on vaikeaa sanoa suoraa syytä, sillä kuivia kesiä on ollut aiemminkin. Helteiden aikaan lentojakin lennetään enemmän.

– Esimerkiksi keskiviikkona Suomessa lennettiin noin reilut 20 lentoa. Käytössämme on Ilmatieteen laitoksen metsäpaloindeksi, jonka noustessa yli 4,1 tai 4,3 suunnitellulla lentoreitillä, lähtee lentotähystys ilmaan. Reittejä Suomessa on yhteensä 22, joten indeksi kohdistetaan aina jokaiselle reitille erikseen aluekohtaisesti, hän avaa tarkkailun kulkua.

– Kuivuuden jatkuessa asteittain ja indeksin kohotessa lentoja lisätään. Tuolloin lentoja lennetään käytännössä tuplasti, päivälukema pyörii 40–50 lennon välissä, hän jatkaa.

Varoituksien kunnioittamattomuutta

Luonnossa on kevään aikana liikkunut ennätysmäärin ihmisiä, joista osa on kokemattomia. Tämä on näkynyt myös tulenteossa. Metsähallitus kertoo väärin tehtyjen tulien sytyttävän merkittäviäkin paloja.

– Hyvin paljon on tullut esiin tilanteita, joissa polttopuilla on tehty tuli paikkaan, joka ei ole merkitty tulentekopaikka. Kertakäyttögrillejä on jätetty maastoon ja risukeittimiä on käytetty ruohikkopalovaroituksen aikana, Metsähallituksen luontopalveluiden viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist valottaa STT:lle.

– Meidän henkilökuntamme on jo kevään aikana käynyt sammuttamassa kyteviä metsäpaloja. Nämä ovat esimerkiksi aiheutuneet niin, että on jätetty kertakäyttögrilli kytemään ja se on sytyttänyt ruohikon palamaan. Myös kanssaretkeilijät ovat joutuneet sammuttamaan toisten aiheuttamia paloja, hän jatkaa.

Rosqvist kertoo Metsähallituksen ymmärtävän, kuinka tärkeä osa tulenteko on luonnossa liikkumista. Silti osalta sitä tekevistä tuntuu puuttuvan ymmärrys, missä ja miten tulta saa tehdä.

– Nyt kun on lämmin keli juhannuksen aikana, on olemassa pelko, että maastopaloja voi tällaisten asioiden vuoksi syttyä, hän toteaa.

Suomessa on 40 kansallispuistoa sekä paljon retkeily- ja luonnonsuojelualueita. Rosqvist muistuttaa, ettei Metsähallituksen henkilökuntaa ole jatkuvasti kaikkialla liikkumassa.

– Siksi tietyissä paikoissa maastopalojen on todella helppo syttyä, mikä on erittäin vakava asia. Ei ole niin, että mitkään ”rangerit” liikkuisivat jatkuvasti maastossa, huomioimassa ja sammuttamassa.

Vastuu sytyttäjällä

Metsähallitukselta toivotaan ihmisiltä tarkkuutta aina tulta tehdessä. Juhannuksena metsäpalovaroitus tulee rajoittamaan tulenteon luonnossa aivan minimiin.

– Kun se on voimassa, ei tulta saa tehdä muualla kuin katetussa ja hormillisessa tulisijassa. Vaikka tarjolla olisikin Metsähallituksen ylläpitämä sija, niin jos se ei täytä aiempia vaatimuksia, ei siinä saa tehdä tulta. Silloinkin siinä on joka tapauksessa kipinävaara. Myöskään kertakäyttögrilliä tai risukeitintä ei metsäpalovaroituksen aikana saa käyttää, Rosqvist kertoo.

Myös sisäministeriön pelastusosaston oikeusyksikön hallitusneuvos Ilpo Helismaa yhtyy huomautukseen avotulentekokiellosta.

– On aina tulen sytyttäjän omalla vastuulla arvioida, onko kyseessä avotuli ja ovatko olosuhteet sellaiset, että palon leviämisen vaaraa ei ole. Pelkästään se, että varoituksia ei ole voimassa tai viranomainen ei nimenomaan ole kieltänyt avotulen tekoa, ei poista sytyttäjän vastuuta, hän sanoo.

Kuka maksaa korvaukset?

Metsäpaloksi asti levinneen tulen sytyttäjä voi joutua myös korvausvastuuseen. Hallitusneuvos Helismaa avaa, että vastuun suuruus perustuu syyllisyyteen, joka voi ilmetä tahallisuutena tai huolimattomuutena. Mitä suurempi syyllisyys on, sitä suurempi ja laajempi vastuu.

– Tahallisesta teosta tuomitaan pääsäännön mukaan täysi korvaus. Lievemmällä huolimattomuudella aiheutetun vahingon korvausta voidaan sovitella ottaen huomioon esimerkiksi olosuhteet, tekijän ikä ja asema, Helismaa taustoittaa.

Hän huomauttaa, että vahingonkorvaus voidaan tuomita, vaikka tekijää ei voitaisi esimerkiksi iän perusteella asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Metsäpalovaroituksen tuoma avotulentekokielto voi koventaa mahdollisia seuraamuksia. Tietoisuus metsäpalovaroituksesta ja sen takia vallitsevasta avotulentekokiellosta sekä tästä johtuva tietoinen riskin ottaminen osoittaa luonnollisesti suurempaa syyllisyyttä, joten myös seuraukset voivat olla ankarammat.

Metsän laatu vaikuttaa

Koska korvaus riippuu tuhoutuneen omaisuuden arvosta, vaikuttaa metsän laatu korvausmäärään. Erilaisilla metsätyypeillä on erilainen taloudellinen arvo. Se ei kuitenkaan ole merkittävää, syttyykö palo esimerkiksi kansallispuistossa.

– Metsävakuutus ei korvaa esimerkiksi maisemallista tai muuta välillistä menetystä. Puun taloudellinen arvo ratkaisee, Helismaa valottaa.

Mahdollinen korvaus riippuu aina palaneen puuston tai taimikon arvosta ja määrästä.

– Vakuutusyhtiöiden sivuilta käy ilmi, että korvaus tuhoutuneesta taimikosta vaihtelee sadoista tuhansiin euroihin hehtaarilta. Normaalitapaus lienee se, että metsänomistaja hakee korvausta vakuutusyhtiöltä, joka sitten voi hakea korvausta sytyttäjältä.

Sytyttäjä jäänee harvemmin kiinni

Mikäli avotulen sytyttäjä nimenomaan tarkoittaa, tietää tai vähintään pitää todennäköisenä, että tuli leviää metsään, on teko tahallinen.

– Huolimattomuutta osoittaa sellainen toiminta, joka poikkeaa siitä, mitä on pidettävä huolellisena määrätyssä tilanteessa. Toisin sanoen sytyttäjän toiminta poikkeaa siitä, miten keskiverto huolellinen ihminen olisi vastaavassa tilanteessa toiminut, Helismaa sanoo.

– Rangaistus on ankarampi, jos teko sen lisäksi täyttää muun rikoksen tunnusmerkit. Esimerkiksi jos avotulen sytyttäminen on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle taikka siitä on vaaraa toisen omaisuudelle, voidaan teosta tuomita rikoslain nojalla jopa vankeuteen enintään 6 kuukaudeksi.

Hän ei kuitenkaan osaa arvioida tarkalleen, kuinka usein metsäpalon sytyttäjiä rangaistaan mahdollisista tuhoista.

– Koska sytyttäjää kai harvemmin saadaan kiinni, ei tuomioitakaan voi kovin montaa olla vuosittain.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.