Murhasta syytetty Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio on henkilökohtaisesti kiistänyt tienneensä etukäteen Vuosaaren vuoden 2003 palkkamurhasta.
Jutun käsittely alkoi maanantaina valmisteluistunnolla Helsingin käräjäoikeudessa. Istunnossa käsiteltiin lähinnä syksyllä alkavan pääkäsittelyn toteutusta, mutta sen jälkeen Aarnio halusi ja sai oikeudelta poikkeuksellisesti luvan vastata median kysymyksiin.
Syyttäjien mukaan Aarnio ei pyrkinyt estämään palkkamurhaa, vaikka hänellä oli etukäteen tarkkaa tietoa siitä. Aarnion mukaan rikosepäily on täysin aiheeton.
– Huumepoliisi on aikanaan tehnyt tosi hienoa duunia, että rikos on väkivaltayksikön kanssa saatu selvitettyä -- saatiin selvitettyä tällainen kansainvälinen, aika kova keissi. Kyllähän tämä kohtuuttomalta tuntuu, Aarnio sanoi syytteestään.
Palkkamurhasta elinkautisiin on aiemmin tuomittu neljä ihmistä. Kolmen suomalaismiehen katsottiin murhanneen rikollispiireissä vaikuttaneen ruotsalais-turkkilaisen Volkan Ünsalin baari-illan jatkoilla lokakuussa 2003. Lisäksi Ruotsista luovutettu mies tuomittiin yllytyksestä murhaan.
Syyttäjät: Aarnio suhtautui murhaan hyväksyvästi ja antoi sen tapahtua
Tutkinta avattiin uudelleen Helsingin poliisilaitoksen tekemän tutkintapyynnön perusteella vuonna 2015, kun poliisille oli toimitettu uutta tietoa henkirikoksesta. Syyttäjien mukaan Aarnio sai tiedon Ünsaliin kohdistuvasta henkirikosuhasta kesällä 2003 ja ilmoitti sen Ruotsin poliisille.
Sen jälkeen Aarnio sai lisää ja täsmentyvää tietoa suunnitelmasta houkutella Ünsal Suomeen murhattavaksi, sekä tietoja murhan suunnittelijoista, tekijöistä ja tekoajasta sekä -paikasta Suomessa, syytteessä sanotaan. Sen sijaan, että Aarnio olisi yrittänyt estää henkirikoksen, hän syyttäjien mukaan piti tiedot itsellään ja toimillaan pikemminkin myötävaikutti murhaan.
– Toimillaan Aarnio ei ole edes pyrkinyt käytössään olevilla keinoilla murhan estämiseen, vaan hän on suhtautunut siihen hyväksyvästi ja antanut sen tapahtua, syytteessä katsotaan.
Jutun syyttäjätiimiin kuuluva valtionsyyttäjä Mikko Männikkö ei vielä maanantaina halunnut valottaa näkemystään Aarnion mahdollisesta motiivista.
– Meillä on tietty ajatuksia motiivista, mutta kun emme nyt pääse siitä (Aarniolta) kysymään, niin en viitsi siitä tässä sanoa, Männikkö sanoi.
Aarnion mukaan Ünsal oli huumepoliisille täysin tuntematon
Ünsal oli saanut aiempia uhkauksia Ruotsissa ja ollut todistajansuojeluohjelmassa, josta oli kuitenkin irtautunut. Aarnion kirjallisen vastauksen mukaan Helsingin poliisiinkin oli "mitä ilmeisimmin" kantautunut huhuja Ünsaliin kohdistuvasta uhasta, mutta niiden todenperäisyyttä ei pystytty varmistamaan.
Istunnon jälkeen Aarnio sanoi, ettei hänellä eikä kenelläkään muulla poliisilla ollut mitään tietoa siitä, mitä oli tapahtumassa, kenen toimesta, milloin tai missä.
– Puhutaan huhusta, joka oli tullut alamaailmasta, eikä kenellekään yksittäiselle poliisille. Alamaailmassa huhuja usein pyörii, ja me olemme sen välittäneet suoraan sinne minne se kuuluu, eli Ruotsin poliisille. He ovat sitten arvioineet sitä huhutietoa ja päättäneet toimenpiteistään, Aarnio kertoi.
Ünsal saapui Suomeen muutamaa viikkoa ennen kuolemaansa. Aarnion puolustuksen mukaan Ünsal matkusti väärällä passilla ja ilman matkapuhelinta eikä ollut missään yhteydessä Suomen viranomaisiin.
– Vuonna 2003 Ünsal oli Helsingin huumepoliisille täysin tuntematon henkilö, eikä meillä ollut yhtään havaintoa hänestä, kun hän oli täällä. Kukaan ei nähnyt häntä, Aarnio sanoi.
Syyttäjien mukaan Aarnion olisi pitänyt ilmoittaa uhrille tai tekijöille
Syyttäjät perustelevat Aarnion syytettä myös sillä, että Aarnio ei varoittanut Ünsalia tekeillä olevasta murhasta tai pyrkinyt estämään sitä esimerkiksi ilmoittamalla kaikille sitä suunnitteleville ihmisille. Tätä Aarnio kummeksuu.
– Sanotaan, että huumepoliisin pitäisi ryhtyä soittelemaan ihmisille, jotka eivät ole syyllistyneet rikokseen. Jos soitamme jollekin gangsterille, että ollaan kuultu joku huhu, voitte ajatella, minkälainen väkivallan kierre siitä voisi lähteä liikkeelle, Aarnio sanoi.
Aarnio myös kyseenalaisti jutun todistajien lausunnot.
– Kun kuulustelupöytäkirjoja lukee huolellisesti, huomaa, että kuulusteltavat eivät oikeasti muista mitään 17 vuotta sitten tapahtuneita asioita. Mutta sitten ruvetaan arvelemaan, että olisiko se ollut tuo, olisiko tuo voinut soittaa. Minulla itsellä ei 17 vuoden jälkeen ole minkäänlaista muistikuvaa siitä, kuka (poliisista) oli yhteydessä Ruotsiin. Joka tapauksessa huhu, joka Suomessa pyöri, toimitettiin täysin oikeaan paikkaan, hän sanoi.
Vilhunen sanoo yrittäneensä estää henkirikoksen ja joutuneensa koston kohteeksi
Aarnion ohella murhasta syytetään entistä jengipomoa Keijo Vilhusta. Syyttäjän mukaan Vilhunen osallistui muun muassa palkkamurhan toimeenpanoon ja jälkien peittelyyn. Hän sai myös osan palkkiorahoista, syytteessä sanotaan.
Vilhusen mukaan murhasta aiemmin tuomitut tekivät hänestä väärän ilmiannon kostoksi siitä, että hän teki yhteistyötä Aarnion kanssa ja toimi poliisin tietolähteenä.
– Kun Vilhusen ja Aarnion yhteistyö on viime vuosina paljastunut, hänelle halutaan kostaa. Aiemmin murhasta tuomitut ovat nyt jälkikäteen väittäneet, että hänellä olisi ollut osuus järjestelyissä. Ehkä he kokevat, että eivät olisi jääneet kiinni ilman Vilhusen toimenpiteitä, Vilhusen asianajaja Markku Fredman sanoi.
Vastauksessaan Vilhunen sanoo yrittäneensä estää henkirikosta tapahtumasta. Vilhusen mukaan hän oli vuonna 2003 Helsingin huumepoliisin tietolähde. Saatuaan tietää murhahankkeesta hän välitti tiedot Aarniolle, joka oli tuolloin hänen yhteyshenkilönsä Helsingin huumepoliisissa, vastauksessa kerrotaan.
– Vilhusen käsitys on ollut, että välittämänsä tiedot käynnistävät massiivisen poliisioperaation, jossa tiedossa olevat tekijät otetaan tiiviiseen tarkkailuun ja jossa tekijät otetaan kiinni ennen kuin he ehtivät rikoksensa tehdä. Aarnio on hänelle kertonut, että antamiensa tietojen perusteella on käynnistetty telekuuntelu ja tarkkailu, vastauksessa kirjoitetaan.
Kaksikko on tuomittu aiemmin raskaisiin rangaistuksiin huumetynnyrijutussa
Syyttäjä vaatii Aarniolle ja Vilhuselle elinkautista vankeusrangaistusta. Kaksikolla on yhteistä rikoshistoriaa, jonka vuoksi he istuvat parhaillaan vankilassa. Molemmat tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen niin sanotussa huumetynnyrijutussa.
Helsingin hovioikeuden mukaan Aarnio oli niin sanottu Pasilan mies, joka käytti prepaid-liittymiä hasiksen maahantuonnin ja levityksen järjestelemiseen. Hän osallistui viiden huumelähetyksen järjestelyyn Hollannista Suomeen. Metallitynnyreissä oli oikeuden mukaan yhteensä 791 kiloa hasista. United Brotherhood -liivijengin johtoon aiemmin kuulunut Vilhunen tuomittiin samassa jutussa Aarnion rikoskumppanina törkeistä huumausainerikoksista.
Tällä hetkellä Aarnio on syytettynä Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan järjestämiseen ja valvontaan liittyvässä jutussa, jossa on syytteessä ja epäiltynä muun muassa poliisin entistä ja nykyistä korkeaa johtoa. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet, mutta pääkäsittely Helsingin hovioikeudessa on vielä kesken.
Aarnio toimi Helsingin huumepoliisin päällikkönä vuodesta 1999 vuoteen 2013, jolloin hänet otettiin kiinni ja pidätettiin virasta.