Trumpia kritisoidaan yhä enemmän republikaanien riveistä

STT

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on läpi ensimmäisen kautensa herättänyt vahvoja mielipiteitä niin luotsaamansa maan rajojen sisäpuolella kuin ulkopuolellakin. Hän on kerännyt kritiikkiä myös edustamansa republikaanisen puolueen sisältä. Suomalaistutkijoiden mukaan tämä kritiikki on viime aikoina lisääntynyt.

Turun yliopiston John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen arvioi STT:lle, että republikaanien rivit rakoilevat nyt selkeästi. Hän kertoo, että republikaanien perustama The Lincoln Project -ryhmä on arviolta jo kuukauden ajan julkaissut Trumpia vastustavia mainoksia ja ilmoittanut tukevansa demokraattien Joe Bidenia. Dramaattisemman tilanteesta tekee hänen mukaansa se, että ryhmässä merkittävässä roolissa oleva George Conway on naimisissa Trumpin neuvonantajan Kellyanne Conwayn kanssa.

– Ryhmä on ollut olemassa jo jonkin aikaa, mutta nyt se on saanut tuulta purjeisiin ja alkanut esittää näitä mainoksia eri kanavilla, etenkin Fox News -kanavalla.

– Nyt sitten tämä New York Timesin juttu. Näitä on tullut nyt tipoittain, ja kannanotot vahvistuvat, Heiskanen sanoo viitaten New York Timesin viikonloppuna julkaisemaan artikkeliin .

Siinä luetellaan republikaanipoliitikkoja, joiden ei uskota tukevan Trumpia jatkokaudelle tai jotka kamppailevat päätöksensä kanssa.

Helsingin yliopiston dosentti ja tutkija Markku Ruotsila puolestaan arvioi, että Trumpia vastustavat republikaanit ovat aktivoituneet viime viikkoina. Hänen mukaansa puolueen riveissä ei ole nähtävissä uudenlaista rakoilua.

– Nämä republikaanit ovat nyt viimeisen parin viikon aikana aktivoituneet näkyvästi. Heillä on omia järjestöjään, ja he käyvät kampanjaa Trumpia vastaan. Tässä ei ole kyse mistään laajasta joukosta, joilla olisi republikaaniäänestäjien keskuudessa mitään suurta kannatusta, Ruotsila sanoo.

"Trumpista on arvioitu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä"

New York Timesin lähteiden mukaan esimerkiksi Yhdysvaltain entinen presidentti George W. Bush ei tue Trumpia. Samoilla linjoilla kerrotaan olevan myös Utahin osavaltiota edustavan republikaanisenaattorin Mitt Romneyn. Republikaanien presidenttiehdokaskilvan Trumpille neljä vuotta sitten hävinnyt Jeb Bush ei lähteiden mukaan ole varma, kuinka aikoo äänestää.

Alaskan senaattori Lisa Murkowski on puolestaan kertonut julkisesti kamppailevansa sen kanssa, että äänestääkö hän istuvaa presidenttiä.

– Luen tätä tilannetta niin, että heille, jotka nyt vastustavat istuvaa presidenttiä ja jotka ovat tämän liikkeen takana, on pienempi paha ottaa presidentiksi tunnettu, maltillinen demokraatti, Benita Heiskanen sanoo.

Hänen mukaansa viimeaikaisten tapahtumien myötä Trumpista on arvioitu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Markku Ruotsilan mukaan ei ole tavanomaista, että puolueen edustajat eivät tukisi istuvaa presidenttiä toiselle kaudelle.

– Mutta Trumpissa mikään ei ole tavanomaista. Perinteiset säännöt siitä, kuinka vaaleissa toimitaan, eivät päde. Eivät ne päteneet viime kerrallaakaan.

Ruotsila sanoo, että historiallisesti katsottuna vaikeudet istuvan presidentin puolueen sisällä ovat tarkoittaneet ongelmia presidentille, mutta Trumpin kohdalla tutkija arvioi tilanteen olevan toinen.

– Trumpin koko presidenttikausi on ollut hyvin erilainen, joten en laittaisi hirveästi painoarvoa tässä kohtaa näille historiallisille ennakkotapauksille.

Benita Heiskanen ei lähde arvioimaan, kuinka historiallisesti poikkeuksellinen nyt käsillä oleva poliittinen tilanne on. Hänkin kuitenkin huomauttaa, että Trumpin presidenttiys itsessään on ollut poikkeuksellinen.

– Poliittisen järjestelmän ulkopuolelta tuli presidentti, joka ei pelaa minkään pelisääntöjen mukaan. Ja puolue kääntyi hyvin voimakkaasti hänen taakseen, Heiskanen avaa.

Hänen mukaansa tutkijapiireissä on pohdittu, kuinka kauan Trumpin saama tuki jatkuu.

– Olemme tiedostaneet, että siinä vaiheessa, kun aletaan laskelmoida, ettei Trumpista ole enää puolueelle hyötyä, rivit alkavat rakoilla. Sitä ei vain tiedetty, koska ja miten se tapahtuu.

Ensin korona, sitten levottomuudet

Yhdysvaltoja ovat koronavirusepidemian lisäksi viime viikkoina ravisuttaneet laajalle levinneet protestit, jotka saivat alkunsa, kun mustaihoinen George Floyd kuoli poliisin painettua häntä polvella niskasta pidätystilanteessa.

Trumpia arvosteli kesäkuussa julkisesti esimerkiksi James Mattis, joka toimi aiemmin Trumpin puolustusministerinä. Mattis sanoi harvinaisessa kannanotossa, että Trump ei yritä yhdistää Yhdysvaltoja vaan hajottaa maan.

– Mattis on arvostettu henkilö, joten tietysti he (Trumpin vastustajat) käyttävät mielellään hyväkseen Mattisin ja toisen kenraalin, Trumpin entisen kansliapäällikön John Kellyn vastaavia lausuntoja, Ruotsila sanoo.

Tutkija ei usko, että viimeaikaiset tapahtuvat vaikuttaisivat merkittävästi Trumpin kannatukseen. Hän huomauttaa, että presidentin kannatus on pysynyt suhteellisen vakaana läpi koko hänen presidenttikautensa.

Heiskanen puolestaan mainitsee, että vielä on vaikea vielä sanoa, kuinka viimeaikaiset levottomuudet ja Trumpin tapa reagoida niihin ovat vaikuttaneet presidentin kannatukseen kansan keskuudessa.

– On vaikea sanoa, lähteekö tästä nyt lumipalloefekti vyörymään.

Heiskasen mukaan ei kuitenkaan pidetä enää itsestäänselvyytenä, että vaa'ankieliosavaltiot äänestäisivät samalla tavalla kuin viimeksi.

– Viime vaaleissa äänestettiin paljon demokraattien Hillary Clintonia vastaan, hän huomauttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.