EIT:n määräämiä korvauksia surmatuksi väitetyn irakilaismiehen tapauksessa ei ole vielä maksettu

STT

Suomi ei ole vielä maksanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) määräämiä korvauksia tapauksessa, jossa kotimaahansa karkotetun irakilaismiehen väitetään tulleen surmatuksi Irakissa. Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut rikostutkinnan sillä perusteella, että karkotetun miehen epäillään olevan elossa ja kuolintodistuksen väärennetty.

EIT määräsi Suomen valtion maksamaan valittajalle eli surmatuksi väitetyn miehen tyttärelle 20 000 euroa vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta sekä 4 500 euroa oikeudenkäyntikuluja. Korvausten maksun määräpäivä olisi toukokuun puolivälissä, mutta ulkoministeriön mukaan niitä ei tässä tilanteessa makseta.

– Näissä oloissa emme tule korvauksia maksamaan esitutkinnan ollessa kesken, sanoo Krista Oinonen, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö ulkoministeriöstä.

Jos esitutkinta päättyisi pikaisesti ja epäilyt osoittautuisivat perusteettomiksi, korvaukset Oinosen mukaan maksettaisiin.

Ihmisoikeustuomioistuimen marraskuussa 2019 antama päätös liittyy siihen, että Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut mies olisi surmattu Irakissa pian paluunsa jälkeen. Irakilaismies karkotettiin kotimaahansa vuonna 2017.

Vilpillinen toiminta olisi perustelu tuomion uudelleentarkastelulle

Oinonen toteaa, että Suomi voi hakea EIT:n tuomion uudelleentarkastelua ihmisoikeustuomioistuimen työjärjestyksen säännön 80 perusteella. Sääntöä sovelletaan silloin, kun tulee esiin tosiseikka, jolla voi olla ratkaisevaa vaikutusta asiaan ja joka ei ollut tuomioistuimen tiedossa tuomiota annettaessa eikä ole kohtuullisesti arvioiden voinut olla tapauksen osapuolenkaan tiedossa.

– Jos osoittautuisi, että on syyllistytty vilpilliseen toimintaan, se olisi perustelu uudelleentarkastelulle. Tässä vaiheessa tärkeintä on antaa esitutkintaviranomaisille työrauha, sanoo Oinonen.

Oinosen mukaan uudelleentarkastelu ei välttämättä johtaisi EIT:n tuomion purkamiseen. Tuomio saattaisi jäädä voimaan osittain tai EIT saattaisi käsittelyn jälkeenkin pitää sen kokonaan voimassa. Lisäksi ihmisoikeustuomioistuin saattaisi hakemuksesta huolimatta päätyä siihen, että tuomiota ei oteta uudelleen tarkasteltavaksi.

Tuomion uudelleentarkastelua ryhdyttäisiin Oinosen mukaan joka tapauksessa hakemaan vasta silloin, jos petos- ja väärennysepäilyt johtavat lainvoimaiseen tuomioon Suomessa.

– Ensin käydään kansallinen oikeusprosessi loppuun, Oinonen. sanoo

Ulkoministeriö on Oinosen mukaan torstaina välittänyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tiedon keskusrikospoliisin tutkinnasta. Tapaus on Oinosen mukaan todella epätavallinen.

– Tämä on hyvin poikkeuksellista. Pidän tätä erittäin valitettavana ja harmillisena, Oinonen sanoo.

Keskusrikospoliisista vahvistettiin, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavaan ratkaisuun vaikuttanut kuolintodistus on Irakin viranomaisten mukaan väärennetty.

"Kuulustelut saattavat tuottaa uusia kuulusteltavia"

KRP tiedotti eilen, että se on aloittanut asiassa esitutkinnan, jossa epäillään törkeää petosta ja törkeää väärennystä. Rikoskomisario Jan Aarnisalon mukaan yksi ihminen on pidätettynä, mutta on mahdollista ja jopa todennäköistä, että epäiltyjä tulee tutkinnan edetessä enemmänkin.

– Yksi henkilö on pidätetty Uudellamaalla. Kyseessä on Suomessa asuva henkilö, sanoo Aarnisalo.

Aarnisalo ei vahvista, että pidätetty olisi sama ihminen, joka aikanaan teki valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Hän toteaa, että tutkinta on vielä varsin alkuvaiheessaan ja kuulustelut jatkuvat.

– Kuulustelut saattavat tuottaa uusia kuulusteltavia. En usko, että tulee jäämään yhteen epäiltyyn.

Irakin toimivaltaiselta viranomaiselta on Aarnisalon mukaan saatu vahvistus siitä, että kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen kuolintodistus on väärennetty.

– Asiakirjojen aitous on kysytty Irakista. Kyllä meillä on konkreettista aineistoa, Aarnisalo sanoo.

Aarnisalo ei kerro, missä kuolleeksi väitetty ja rikosepäilyjen mukaan elossa oleva irakilaismies nyt on.

EIT:n tuomio oli aikanaan yksimielinen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi aikanaan päätöksessään yksimielisesti, että Suomi rikkoi menettelyllään Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloja 2 ja 3, jotka käsittelevät oikeutta elämään ja kidutuksen kieltoa.

EIT katsoi, etteivät Maahanmuuttovirasto ja Helsingin hallinto-oikeus ottaneet miehen taustaan liittyviä riskejä ja aiempia tapahtumia riittävästi huomioon kielteisen turvapaikkapäätöksen antaessaan. Sen mukaan Suomen viranomaiset olivat tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia siitä, että mies saattaisi joutua hengenvaaraan Irakissa.

Päätöksen takana oli seitsemän EIT:n tuomaria, joista yksi on korkeimman oikeuden entinen presidentti Pauliine Koskelo. Koskelo kertoi tänään STT:lle, että hän on kuullut rikosepäilyistä. Hän ei suostunut puhelinhaastatteluun, mutta kommentoi asiaa lyhyesti sähköpostitse.

– Tämä on hyvin vakava asia, ja on tärkeää, että se selvitetään perin pohjin, Koskelo kirjoittaa STT:lle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.