Toimittajat ilman rajoja: Koronakriisi uhkaa lehdistönvapautta, eikä Suomikaan ole turvassa

Suomi on lehdistönvapautta mittaavan World Press Freedom Index -indeksin 2. sijalla Norjan jälkeen. Martti Kainulainen / LEHTIKUVA

STT

Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) arvioi koronakriisin olevan uhka lehdistönvapaudelle kautta maailman. Myöskään Suomi ei järjestön mukaan ole turvassa.

Pohjoismaat ovat jälleen kärkipaikoilla järjestön julkaisemassa World Press Freedom Index -lehdistönvapausindeksissä, joka mittaa lehdistönvapautta 180 maassa ja alueella. Norja on indeksissä ykkösenä, ja sitä seuraavat Suomi, Tanska ja Ruotsi.

Järjestö toteaa tiedotteessaan, että korona kiihdyttää esimerkiksi geopoliittista vastakkainasettelua ja helpottaa lehdistönvapauden heikentämistä erityisesti autoritaarisissa maissa. Se arvioi, että erityisesti indeksillä huonosti sijoittuvat autoritaariset maat, kuten Kiina, Iran ja Unkari, ovat koronan myötä heikentäneet lehdistön toimintavapautta.

RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire varoittaa tiedotteessa, että tuleva vuosikymmen ratkaisee journalismin tulevaisuuden.

– Koronapandemia nostaa esiin ne kielteiset tekijät, jotka uhkaavat oikeutta luotettavaan informaatioon, pandemian itsensä vielä pahentaessa tilannetta. Miltä näyttävät tiedon vapaus, moniarvoisuus ja luotettavuus vuonna 2030? Vastausta tähän kysymykseen määritetään tänään, hän sanoo.

Poikkeustilat uhkaavat jäädä pysyviksi

RSF arvioi, että geopoliittista kriisiä kärjistää autoritaaristen vallanpitäjien kasvava aggressiivisuus. Demokraattista kriisiä paisuttavat lisääntyvä kahtiajako ja sortotoimet, ja luottamuskriisi syvenee lisääntyvien epäluulojen ja mediavihan myötä. Lisäksi laatujournalismia uhkaa talouskriisi.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola huomauttaa RSF:n tiedotteessa, että vapaan median rooli on nyt kallisarvoisempi kuin koskaan, mutta samanaikaisesti poliittisesti arkojen aiheiden käsittely tuo tullessaan vastareaktioita, jotka kohdistuvat mediaan ja toimittajiin.

Aaltolaa huolettaa myös se, että poikkeustoimet jäävät pysyviksi.

– Pandemian seurauksena moni maa on eriasteisissa poikkeustiloissa. Median rooli vallan vahtikoirana on tärkeää, kun hallinnot toteuttavat kansalaisvapauksien rajoittamisia tavoilla, jotka saattavat jäädä elämään myös pandemiakriisin väistyttyä. Tämä on kaikkiaan erittäin huolestuttavaa, hän sanoo.

"EU ei voi laittaa päätä pensaaseen"

Suomen Toimittajat ilman rajoja ry:n puheenjohtaja Jarmo Mäkelä huomauttaa tiedotteessa Euroopan olleen perinteisesti sananvapauden tukija, ja maanosista se pitää edelleen ykköstilaa indeksissä. Kehitystä hän kuvailee kuitenkin monin tavoin kielteiseksi, sillä esimerkiksi äärioikeiston vihakampanjat toimittajia vastaan ovat yleistyneet Espanjassa, Italiassa, Itävallassa ja Kreikassa. EU:n suurimmaksi ongelmaksi hän nostaa Unkarin ja muistuttaa myös Puolan tilanteen heikkenevän.

– EU ei voi laittaa päätä pensaaseen eikä onneksi niin teekään, hän toteaa.

Listan kärkipaikoista huolimatta toimittajat kohtaavat uhkailua ja häirintää myös Pohjoismaissa. Aaltola sanoo, että Suomessakin tutkivaa ja kriittistä journalismia saatetaan pitää epätoivottuna tai ongelmallisena.

– Median rooli on kuitenkin myös osoittaa epäkohtia myös silloin, kun se on kiusallista, sekä tuoda esiin vallan vääristymiä kansalaisten ja viranomaisten tilannekuvan parantamiseksi.

Politiikkaa tehdään koronan varjossa

RSF muistuttaa tilanteen olevan kuitenkin vielä paljon vakavampi Euroopan ulkopuolella. Länsimaissa Mäkelä pitää erityisen huolestuttavana mediavihamielisyyden kasvua Yhdysvalloissa.

– Fake news on kaikkien jo tuntema heitto, jolla presidentti (Donald) Trump nurinkurisesti halventaa juuri sitä amerikkalaista laatumediaa, joka Yhdysvalloissa luotettavinta tietoa tarjoaa, hän sanoo.

Aaltola painottaa median merkitystä myös koronavirukseen liittyvien väärinkäytösten valvojana.

– Koronan vanavedessä tehdään myös politiikkaa ja jaetaan huomattavia taloudellisia resursseja. Väärinkäytöksien mahdollisuudet ovat laajoja, hän huomauttaa.

RSF:n vuodesta 2002 julkaisema World Press Freedom Index vertaa muun muassa moniarvoisuutta, median itsenäisyyttä, mediaympäristöä ja itsesensuuria sekä läpinäkyvyyttä. Hallitusten politiikkaa indeksissä ei huomioida.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut