Huoltovarmuuskeskus oli saanut listan alan vakiintuneista toimijoista ennen epäonnistunutta hengityssuojaintoimitusta

STT

Huoltovarmuuskeskus (HVK) olisi voinut tilata vakiintuneilta terveysteknologiafirmoilta järkevään hintaan kunnollisia hengityssuojaimia, sanoo terveysteknologiafirma Elers Medicalin toimitusjohtaja Niklas Elers STT:lle.

Viime viikolla Suomen Kuvalehti kertoi HVK:n asioineen liikemies Onni Sarmasteen ja kauneusalan yrittäjä Tiina Jylhän kanssa.

STT:n Sarmasteelta saamien dokumenttien mukaan HVK olisi tilannut 1,1 miljoonaa FFP2-maskia hintaan 3,8 euroa kappale ja kaksi miljoonaa kappaletta FFP1-kirurginmaskeja hintaan 40 senttiä kappale. STT ei ole saanut Huoltovarmuuskeskukselta vahvistusta dokumenttien aitoudelle, eikä tietoa onko tämän lisäksi käyty muuta kirjeenvaihtoa.

Elersin mukaan sopimuksen tiedoista ei voi vielä suoraan päätellä, mitä laatua on tilattu ja myyty.

– Näillä tiedoilla on mahdotonta sanoa, mitä nämä tuotteet ovat. Ensinnäkään en lähtisi tilaamaan suojaluokan 1 (FFP1) tuotteita sairaalakäyttöön lainkaan. Toisaalta pelkkä luku FFP2 ei myöskään kerro sairaalakäyttöön sopivuudesta, Elers sanoo.

Hänen mukaansa FFP2-maskejakin on monenlaisia, eivätkä kaikki niistä välttämättä täytä sairaalakäytön kriteerejä.

– Minulla on autotallissani laadukkaita rautakaupasta hankittuja FFP2-maskeja, jotka on tarkoitettu puupölyn suodattamiseen. Katsoisin tilausta tehdessä itse, että tuotteet ainakin täyttävät eurooppalaisen EN 14683 -standardin. Sen lisäksi oleellista on esimerkiksi suojan malli, Elers sanoo.

Infektioiden hallintaan keskittyvä Elers Medical toimii kansainvälisesti ja valmistaa esimerkiksi antimikrobisia potilasverhoja.

Niklas Elers tuntee Sarmasteen henkilökohtaisesti, sillä hän on ollut muutama vuosi takaperin neuvonantajana ja hallituksen jäsenenä Sarmasteen diagnostiikkayrityksessä.

"Olisimme toivoneet, että HVK olisi konsultoinut yrityksiä"

Terveysteknologia-alan edunvalvontajärjestö Sailab-Medtech Finlandin toimitusjohtaja Laura Simik toivoo, että Huoltovarmuuskeskus olisi käyttänyt hyödykseen enemmän alan vakiintuneita toimijoita, joilla on verkostoja ja osaamista.

– Olemme toimittaneet HVK:lle esimerkiksi meidän toimistolta listat meidän jäsenyrityksistämme. Viranomainen olisi voinut vaikkapa kysyä yrityksiltä, että mitä vaatimuksia hengityksensuojaimilla on. Tai miten laatu Kiinassa varmistetaan tai minkälainen todistus olisi syytä olla ja mistä näitä kannattaisi ostaa ja miten yritykset voisivat olla avuksi, Simik sanoo.

Hänen mukaansa nyt näyttää, että on ikään kuin sorruttu liian nopeaan toimintaan hädän hetkellä. Hän sanoo, että toimialajärjestö tarjoaa apuaan viranomaisille myös jatkossa koronaviruskriisin ratkomiseksi.

Terveydenhuoltoteknologian tukkuri Abenan toimitusjohtaja Katja Kääriä kertoo yrittäneensä olla avuksi, mutta apu ei kelvannut HVK:lle.

– Olen ollut 21. maaliskuuta HVK:hon yhteydessä ja tarjonnut listaa, mitä voimme hankkia Kiinasta. He sanoivat, että heillä on omia kontakteja.

Kaikille Suomen sairaanhoitopiireille tarvikkeita toimittava tukkuri ei ole saanut tilausta Huoltovarmuuskeskukselta myöhemminkään.

– Jos nämä hinnat mitä on julkisuudessa vilauteltu, pitävät paikkansa, voin sanoa että eivät olisi meille ainakaan enempää maksaneet. Ja jos yritysten ammattitaito hankintaan ei kelpaa, niin olisivathan he voineet konsultoida vaikkapa sairaanhoitopiirien hankintaosaajia, Kääriä sanoo.

Vaikka tavaraa onnistuisi saamaan, pullonkaulana on rahti

Sailab-Medtech Finlandin terveysteknologiayrityksille tekemän saatavuuskyselyn mukaan tuotteita on tällä hetkellä saatavilla erittäin vähän tai ei lainkaan. Erityisen haastava on jäsenyritysten kertoman mukaan hengityssuojainten tilanne.

Toimitusjohtaja Niklas Elers kuitenkin sanoo, että Elers Medical pystyisi tuomaan maahan jopa 20 miljoonaa sairaalastandardit täyttävää hengityssuojainta nopeallakin aikataululla. Hänen mukaansa tavaroille on vaikea saada nopeaa rahtia.

– Olemme joutuneet ilmoittamaan usealle kansainväliselle asiakkaallemme, ettemme pysty täyttämään heidän tilauksiaan, koska joudumme turvaamaan näiden kyseisten tuotteiden saatavuuden Suomessa, Elers sanoo.

Kaikkiaan firmalta oli tiistaina matkalla Suomeen vajaat 10 miljoonaa suojainta eri tilaajille. Myös HVK on tilannut Elersiltä jo noin miljoona hengityssuojainta. HVK ei ole Niklas Elersin mukaan pystynyt auttamaan yritystä rahdissa.

Yhtiö tuo tavaraa maahan eri lentoyhtiöillä eri maiden kautta, sillä tyhjän Finnairin koneen lennättäminen Kiinaan on sekä kallista että riskaabelia.

– Kiinan tullimääräykset vaihtelevat päivittäin ja tullauksiin voi tulla viiveitä, Elers kertoo.

Näin tavara ei olekaan välttämättä valmiina lähtöön juuri silloin, kun Finnairin kone laskeutuu Kiinaan sitä hakemaan.

Niin Elersin kuin Kääriänkin edustamat firmat hankkivat kumpikin suojaimia varmistetuilta tutuilta tavarantoimittajilta. Abenakin onnistuu hengityssuojaimia hankkimaan, mutta se on vaikeaa.

– Maskien saatavuus on ollut tosi heikkoa, pystymme yhä edelleen hankkimaan niitä, mutta hankinta-ajat ovat tosi pitkiä, Kääriä sanoo.

HVK ei ole auttanut myöskään Kääriää kuljetusten kanssa, sillä se ei ole Abenan asiakas.

– Normaalisti kaikki tuodaan Kiinasta merirahtina. Junarahti on seuraava vaihtoehto. Emme uskalla laittaa tuotteita junaan, koska pelko on, että ne eivät saavu perille Suomeen vaan ne otetaan matkalla jonkun muun maan käyttöön. Lentokonerahti taas muodostaa suurimman osan tuotteen hinnasta. Finnairilta taas pitäisi ottaa kerralla koko kone, vaikka maskeja saadaan ostettua vähän kerrallaan, Kääriä sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.