Koronavirusepidemia huolettaa varsinkin pitkäaikaissairaita. Tämä on saanut osan sydänsairauksia potevista ihmisistä perumaan vastaanottoaikansa.
Sairaalan lisäksi ihmisiä mietityttää muun muassa oleskelu odotustiloissa ja liikkuminen julkisissa kulkuvälineissä. Virustartunnan pelon aiheuttama sydänsairaiden "kato" on havaittavissa esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloissa.
– Tämä näkyi sen jälkeen, kun tuli valtiovallan määräys, jonka mukaan yli 70-vuotiaat saisivat liikkua mahdollisimman vähän. Sen jälkeen ovat potilaat ottaneet aika paljon yhteyttä ja osa on perunut vastaanottonsa. Osa ei uskalla tulla sairaalaan, kertoo kardiologi Mika Laine Husista.
Hänen mukaansa nyt voidaan aika monessa tapauksessa asioita hoitaa etävastaanotolla. Jos vastaanotolle on tarve tulla, sinne voi Laineen mukaan tulla turvallisesti.
– Mutta todella tärkeä asia on, että ennalta sovitulle kiireettömälle vastaanotolle ei saa tulla, jos on ylähengitystieinfektio-oireita. Tällöin asiat yritetään hoitaa puhelimella.
Hoitamattoman sydänkohtauksen kuolleisuus suurempi kuin koronainfektion
Porissa Satasairaalassa kardiologina työskentelevä dosentti Jussi Mikkelsson sanoo todenneensa samassa sairaalassa työskentelevien kollegoidensa kanssa, että hiljaista on. Esimerkiksi akuutteja infarktipotilaita on ollut hyvin vähän puolentoista, kahden viime viikon aikana.
– Sydänosaston ja sydänvalvontaosaston kuormitustilanne on ollut hyvin vähäinen, Mikkelsson sanoo.
Kardiologien Facebook-ryhmässä samankaltaisia viestejä on tullut hänen mukaansa muun muassa Vaasasta, Joensuusta, Seinäjoelta, Helsingistä.
Hänen mukaansa erityisesti kotikaranteenissa olevia yli 70-vuotiaita tulisikin muistuttaa, että vakavien sydänoireiden (äkillinen, voimakas rintakipu tai hengenahdistus) takia olisi syytä hakeutua sairaalahoitoon eikä pysytellä väkisin kotona.
– Hoitamattoman, akuutin sydänkohtauksen kuolleisuus on paljon suurempi kuin koronainfektion kuolleisuus, Mikkelsson sanoo.
Hän kertoo italialaisten kardiologien viestineen Euroopan kardiologiseuran nettisivuilla, että akuuttien sydänoireiden takia sairaalahoitoon on siellä tullut potilaita poikkeavan vähän. Hoitoon on tultu usein myös niin myöhään, että potilailla on jo ollut esimerkiksi verenkiertosokki tai sydämenpysähdys.
Vuodeosastolla tavallista vähemmän akuutteja sydäninfarktipotilaita
Pohjois-Karjalan keskussairaalan kardiologian ylilääkäri Tuomas Rissanen kertoo niin ikään, että vuodeosastolla on ollut parin viime viikon aikana tavallista vähemmän sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä ja akuutteja sydäninfarktin saaneita potilaita.
– Potilaat ovat myös aika paljon peruneet suunniteltuja toimenpiteitä, koska heillä on pelko sairaalaan tulemisesta koronaepidemian takia, vaikka esimerkiksi meidän alueella tilanne on sen suhteen aika rauhallinen.
– Jos käynti on selvästi lääketieteellisesti perusteltua tehdä, olemme sanoneet potilaalle, että meidän mielestämme on turvallisempi hoitaa tilanne sydämen osalta kuntoon ja mahdollisimman hyväksi. Näin siksi, että jos hän saa koronainfektion vaikka myöhemmin keväällä tai kesällä, todennäköisyys toipua siitä on myös parempi, jos sydäntilanne on optimoitu.
Rissasen mukaan on tärkeää, että vaikeiden sydänoireiden takia potilaat hakeutuvat normaaliin tapaan hoitoon tai vakavassa tilanteessa, kuten kovan rintakivun ilmaantuessa, hälyttävät heti apua soittamalla hätänumeroon 112.
Syöpäjärjestöjen neuvontapuhelin soinut tiheästi
Syöpäjärjestöjen valtakunnalliseen neuvontapuhelimeen on tullut paljon soittoja sekä syöpäpotilailta että heidän läheisiltään, joita sekä syöpä että korona askarruttavat. Soittajia huolettaa oma tilanne ja muun muassa se, kuuluvatko kaikki syöpäpotilaat, siis myös jo syövästä parantuneet, riskiryhmään, kertoo Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontapalveluiden päällikkö Taina Häkkinen.
– Mutta tietenkin, jos syövän sairastamisesta on esimerkiksi kymmenen vuotta, ei ole samassa tilanteessa kuin sellainen henkilö, joka käy parhaillaan hoidoissa tai jonka hoidot ovat juuri loppuneet.
Soittajat ovat hänen mukaansa ylipäätään myös kiitollisia siitä, että saavat johonkin yhteyden kysyäkseen mieltä painavista asioista, saavat jakaa huolensa ja tulevat kuulluksi.
"Toiminta on jatkunut oleellisin osin ennallaan"
Husissa potilaat eivät ole laajemmin peruneet syöpähoitoja ja -tutkimuksia koronaviruksen takia, kertoo Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson.
– Syöpäkeskuksessa muutettiin koronaepidemian käynnistyttyä suurin osa vastaanottoajoista etävastaanotoiksi. Puhelun aikana käydään lääkärintarkastusta lukuun ottamatta läpi kaikki samat asiat, mitä vastaanotollakin käydään.
Potilailta on hänen mukaansa saatu etävastaanotoista myönteistä palautetta.
Sairaalan vastaanotolle kutsutaan ensikäyntipotilaat ja ne potilaat, joiden hoito sitä edellyttää. Iäkkäiden potilaiden vuosikontrolleja ja niitä edeltäviä tutkimuksia on puolestaan siirretty eteenpäin.
– Toimintamme on jatkunut oleellisin osin kuitenkin ennallaan, Mattson sanoo.
Hän muistuttaa, että syöpähoidot eivät ole kiireettömiä ja niitä tulisi mahdollisuuksien mukaan jatkaa epidemian aikanakin.
– Toisaalta samanaikaisesti syöpäpotilaat on mainittu yhtenä riskiryhmänä, sillä useat syöpähoidot heikentävät immuunipuolustusta. Jokaisen potilaan kohdalla tulisikin entistä tarkemmin punnita hoidon hyötyjä ja mahdollisia vakavia haittoja erityisesti silloin, kun kyseessä ei ole parantava hoito, vaan taudin etenemistä jarruttava hoito, joka muulloinkin saatetaan tauottaa.