Osa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean asiantuntijoista kieltäytyi osallistumasta rytmisen voimistelun maajoukkueen toimintaan, koska valmennuskulttuuri oli ristiriidassa Urhean arvojen ja toimintapojen kanssa, ilmoittaa Urhea medialle tänään lähettämässään tiedotteessa. Sen mukaan Urhea teki myös epäkohdista Suomen urheilun eettiselle keskukselle (Suek) huoli-ilmoituksen, minkä jälkeen Voimisteluliitto pyysi Suekia selvittämään asiaa.
Urhean tiedote on reaktio rytmisen voimistelun entisen maajoukkuevalmentajan Laura Ahosen keskiviikkona julkaisemiin näkemyksiin.
Voimisteluliitto kertoi keskiviikkona kurinpitovaliokuntansa määränneen yhdelle rytmisen voimistelun maajoukkueen valmentajalle kurinpitoseuraamuksena joko huomautuksen tai varoituksen. Tarkkaa seuraamusta ja kurinpitomenettelyn kohteena olleiden kahden valmentajan nimeä liitto ei julkaissut, mutta myöhemmin samana päivänä Ahonen lähetti medialle tiedotteen, jonka perusteella hän oli toinen kurinpitomenettelyn kohteena olleista valmentajista.
– (Voimistelu)liiton edustajat ja asiantuntijat ovat säännöllisesti osallistuneet harjoituksiin ja olleet tietoisia valmennuksen laadusta. Valmennusmetodien väitettyjä epäkohtia ei missään vaiheessa ole tuotu esille aiemmin tai nostettu tietoisuuteeni, Ahonen kirjoitti.
Tästä kohdasta Urhea on eri mieltä. Urhea ilmoittaa tiedotteessaan haluavansa oikaista käsityksen, että yhteistyöverkoston asiantuntijat olisivat hyväksyneet epäasiallisen kohtelun ja olleet osana sitä.
Urhean toimitusjohtaja Simo Tarvonen kertoo, että valmennuksen tukena olleet Urhean asiantuntijat ovat esimerkiksi fysioterapeutteja, psykologeja ja ravitsemuksen asiantuntijoita.
– Lähes kaikkien kanssa on käyty keskustelua, voivatko he olla mukana. En voi työnantajana pakottaa heitä tekemään työtä, jossa on arvoristiriita. Näitä keskusteluja käytiin vuosien aikana useita, Tarvonen sanoi STT:lle.
"Painonhallinnan tarpeellisuus tulee harkita erityisen tarkkaan"
Urhea tarttuu myös painonhallintaan, joka Voimisteluliiton kurinpitovaliokunnan päätöksen mukaan on "sallittu valmennusmetodina ainakin huippu-urheilussa".
– Painonhallinta urheilussa ei ole valmennusmetodi vaan toimintaa, jota voidaan toteuttaa valmennuksen tukena huippu-urheilussa tarkasti määriteltyjen reunaehtojen täyttyessä (mm. urheilijan ikä, psyykkinen ja fyysinen terveys, painonhallinnan kokonaisvaikuttavuus) eikä valmentajan tulisi oma-aloitteisesti ohjata urheilijoita painonhallinnassa. Painonhallinnan toteuttaminen vaatii moniammatillista asiantuntijatyötä ravitsemusasiantuntijan ja lääkärin kanssa sekä jatkuvaa terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, ja sen tarpeellisuus tulee harkita huippu-urheilussakin erityisen tarkkaan, Urhean tiedote linjaa.
Urhean mielestä Ahonen pyrkii sysäämään vastuun Voimisteluliitolle.
– Kokeneena ja lääkärinkoulutuksen saaneena valmentajana Ahosen olisi mielestämme pitänyt kyetä havaitsemaan usean vuoden ajan jatkunut urheilijoiden pahoinvointi ja reagoida siihen. Urhea peräänkuuluttaa kaikkien tiimissä toimivien henkilöiden vastuuta puuttua ja reagoida, jos urheilijoiden hyvinvoinnista herää huoli. Etenkin alaikäisten urheilijoiden ollessa kyseessä vastuu on erityisen suuri, Urhea kirjoittaa tiedotteessaan.
Voimisteluliitto on ilmoittanut aikovansa tarkentaa alkuvuoden aikana linjauksiaan siitä, mikä on hyväksyttyä toimintaa voimistelussa. Linjauksia on tarkoitus tehdä muun muassa "kehorauhasta, liikkuvuusharjoittelusta sekä urheilijoiden kokonaishyvinvoinnista".