Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Mullistavat joustokengät ihmetyttävät juoksuväkeä – "Lajissa ei ole puhuttu koskaan aiemmin näin paljon kengistä"

Paksupohjaiset hiilikuitukengät vähentävät iskutusta. Juoksijat säästävät kalliit ja nopeasti ominaisuutensa menettävät huippukengät vain kisakäyttöön.

Nike Vaporfly -lenkkarit ovat herättäneet keskustelua kestävyysjuoksijoiden keskuudessa. Joensuulaisjuoksija Arttu Vattulainen ja valmentaja Tuomo Lehtinen ovat huomanneet, että valtaosa maantiejuoksijoista on ottanut paksupohjaiset hiilikuitukengät käyttöön kisoissa. Juha Inkinen

Jarmo Sieviläinen

Laitan jalkaan kestävyysjuoksija Arttu Vattulaisen oranssit Nike Vaporfly -kengät ja pinkaisen matkaan. Tuntuma on aluksi kiikkerä. Tällaistako on korkokengillä?

Pysyn kuitenkin hyvin pystyssä. Juoksu rullaa normaalisti, ja paksupohjaisiin kenkiin tottuu aika nopeasti. Olen juostessa jotenkin koholla. Alkaa tuntua siltä, että askel etenee paremmin, ja toden totta, kyllähän meno voisi olla näillä nopeampaa kuin tavallisilla lenkkareilla. Vai onko kenkien tuoma vaikutus lisäbuustista vain henkistä?

Ei ole, kestävyysjuoksuvalmentaja Tuomo Lehtinen sanoo. Lehtinen tietää tutkimustulokset, joiden mukaan kestävyysjuoksua ravistelleet niin sanotut joustokengät parantavat juoksun taloudellisuutta ja myös juoksuaikoja.

Niken ”ihmekengät” markkinoitiin tapetille, kun Kenian Eliud Kipchoge juoksi niillä maratonin alle kahden tunnin lokakuussa 2019 kirittäjien ja kolmen hiilikuitulevyn avulla.

Nykyään lähes kaikilla maantiejuoksijoilla on kisoissa jaloissaan samantyyppiset kimmoisat, yhden hiilikuitulevyn sisältämät kengät. Kilpajuoksijat kokevat, että hiilikuitulevyn ja paksun vaahtomuovin yhdistelmä antaa tehoa juoksuun, säästää jalkoja ja parantaa tuloksia.

– Tänä keväänä maantiejuoksun SM-kisoissa noin 80 prosentilla juoksijoista oli joustokengät. Ne löytyivät melkein kaikilta aikuisilta, mutta junioreilla niitä oli vähemmän käytössä.

Ennen pukukopissa vertailtiin, kuka on harjoitellut eniten. Nyt vertaillaan, millaiset kengät kullakin on käytössä.

Arttu Vattulainen

– Monet pomppukenkään vaihtaneet ovat parantaneet tuloksiaan. Uskon, että suurin hyöty syntyy, kun joustokengät säästävät pohkeita pitkillä juoksumatkoilla. Iskutus on pienempi jaloille, ja juoksu on taloudellisempaa loppumatkasta, Lehtinen näkee.

– Kenkien hyvä puoli on, että ne ovat mahdollistaneet juoksun yli nelikymppisille, joilla on alla paljon kilometrejä ja myös jalkaongelmia.

– Olen huomannut, että jalat eivät tule niin kipeäksi näillä juostessa, Vattulainen vahvistaa.

Joustokengät ovat aiheuttaneet kohua kestävyysjuoksuväen keskuudessa puolesta ja vastaan. Niillä on juostu uusiksi jo useita maailmanennätyksiä. Tilanne on sama kuin uinnissa, kun kelluttavat kokovartalouimapuvut saapuivat lajiin.

Tuomo Lehtinen kuuluu niihin, joiden mielestä kestävyysjuoksun maailmanennätykset pitäisi jakaa aikaan ennen ”ihmekenkiä” ja niiden jälkeen. Nykyään myös sopivaa vauhtia etenevä valojänis auttaa juoksijoita ME-tuloksiin.

– Nyt juostaan periaatteessa eri sarjassa. Myös paraurheilussa on mietitty, missä menee raja, kun apuvälineestä on ratkaisevaa hyötyä suoritukseen.

Lehtinen ei pidä siitä, jos kestävyysjuoksu muuttuu hiihdon kaltaiseksi varustelajiksi, jossa juoksukengät nousevat merkittävään asemaan.

– Lajissa ei ole puhuttu koskaan aiemmin näin paljon kengistä. Nykyään maantiejuoksussa on oltava nämä uudet kengät, mikäli aikoo olla samalla viivalla muiden kanssa. Niitä alkaa nähdä jo aktiivisilla kuntoilijoillakin.

– Jos miettii junioreita, niin urheilusta ei tarvitsisi tehdä heille enää yhtään nykyistä kalliimpaa. Ennen sai hyvät lenkkarit 150 eurolla. Nyt parhaat kisakengät maksavat 250–300 euroa, ja ne on tilattava netistä. Lajiin ei pitäisi luoda elementtejä, jotka luovat eriarvoisuutta, Lehtinen näkee.

2000-luvun alussa ihanteellinen juoksukenkä oli kevyt ja ohutpohjainen, jolloin juostessa sai hyvän tuntuman alustaan. Nyt joustokengissä on jopa neljän sentin paksuinen pohja. Kilpailusääntöjen mukaan radalla ja maastossa saa juosta maksimissaan 25:n ja maantiellä 40 millimetrin paksuisilla kengillä.

Tuomo Lehtinen ei ymmärrä sääntöjen logiikkaa. Paksuista joustokengistä on hyötyä enemmän maantiejuoksussa kuin radalla, jossa käytetään yleensä piikkareita, mutta säännöt kieltävät kengiltä nimenomaan ratajuoksun.

– Radalla pitkä 10 000 metrin kisa on sellainen, jonka moni haluaisi juosta joustokengillä, Lehtinen uskoo.

Kenkien valvominen ja mittaaminen on osoittautunut hankalaksi. Suomessa sääntö juoksukenkien paksuudesta tuli voimaan yhtäkkiä kesken viime kesän juuri ennen Kalevan kisoja. Esimerkiksi Kalevan kisojen 5 000 ja 10 000 metrin mestari Annemari Kiekara joutui vaihtamaan Nike Vaporfly -kenkänsä juuri ennen kisojen alkua toisenlaisiin, täysin uusiin tossuihin.

Yksi erikoisuus on myös se, että monet naisten tavallisten juoksukenkien malleista ovat 26-millisiä eli ne ovat millin liian paksuja.

– Pahimmillaan joku malli hyväksyttiin Kalevan kisoissa yhtenä päivänä, mutta ei enää seuraavana. Olihan se aika kaoottista. Nykyään netissä on listoja, joista näkee, millä mallilla voi juosta ja millä ei.

Viime sunnuntaina Tuomo Lehtinen oli järjestämässä SM-maastoja Joensuussa. Kisajärjestäjät saivat poikkeusluvan, eikä heidän tarvitse tarkastaa juoksukenkien paksuuksia SM-maastoissa.

– Olisihan se korona-aikana hankala tarkistaa ilman jonoa juoksijoilta 500 kenkäparia juuri ennen kisojen alkua.

Tiukka paksuusraja tuntuu oudolta myös maastojuoksussa, jossa paksupohjaisista kengistä ei saa samanlaista hyötyä kuin asvaltilla.

Arttu Vattulainen siirtyi kisaamaan joustokengillä vuosi sitten. Hän on tilannut muutaman parin joustokenkiä netin kautta ja on tykännyt niillä juoksemisesta. Kenkä on jäykkä, mutta sillä juokseminen tuntuu pehmeältä.

– Kimmoisa välipohjan hiilikuitulevy ja paksut pohjat säästävät jalkoja. Ainahan teknologia kehittyy. Voin hyväksyä tämän, jos kengät ovat kaikkien tasapuolisesti saatavilla.

– Tämä on myös henkinen juttu. Ei ole mukavaa, jos lähtöviivalla tuntuu, että kaverilla on käytössä paremmat kengät, Vattulainen myöntää.

Nike Vaporfly -kengissä on hyvin ohut ja kevyt kangas. Lisäksi kengän pohjat menettävät melko nopeasti kimmottavat ominaisuutensa. Joustokenkiä säästetään kisoihin, ja niitä käytetään vain harvoin harjoituksissa.

– Ominaisuudet kestävät hyvinä 100–200 kilometriä, minkä jälkeen kimmoisuus alkaa hävitä, Vattulainen ja Lehtinen arvioivat.

Huippukenkiä on siis tilattava usein, mikä sopii tietenkin kenkävalmistajille. Nike on luonut suosituilla kengillä merkittävää bisnestä, ja muut merkit ovat tulleet pian samoille apajille.

– Kyllähän juoksukenkiin voi mennä nykyään helposti yli tuhat euroa kaudessa. Toivottavasti näiden uudenlaisten kenkien hinnat tulevat alas jossakin vaiheessa, Vattulainen miettii.

– Ennen pukukopissa vertailtiin, kuka on harjoitellut eniten. Nyt vertaillaan, millaiset kengät kullakin on käytössä.

Vaikka joustokengät ovat mullistaneet maantiejuoksua, niin edelleen kisoissa ratkaisee, kuka niillä juoksee.

– Vaikka on mitkä kengät, niin lenkillä se on käytävä, Vattulainen myhäilee.

Joustokengillä on merkitystä kilpailijoille, ei lenkkeilijöille – ”hyöty on juoksuajassa yhden prosentin luokkaa”

Nike Vaporfly -kengät nousivat esille ensimmäisen kerran vuonna 2016 Rion olympialaisissa miesten maratonilla. Koko kisan kärkikolmikko juoksi Nike Vaporfly 4% -kenkien prototyypillä. Niken juoksukengät alkoivat nousta valta-asemaan heti seuraavana vuonna.

Suomen Urheiluliiton huippu-urheilun valmennuspäällikkö ja keskimatkojen juoksijana tunnettu Tuomo Salonen myöntää, että uudet joustolenkkarit ovat iso askel lajissa.

– Näillä uusilla kengillä on oikeasti merkitystä, ja ne säästävät jalkoja iskutukselta. Ongelmallista on, että ne eivät kohdistu suoraan kaikkiin kuten ratojen pinnoitemuutokset. Joustokenkien saatavuus on kuitenkin parantunut, niitä on jatkuvasti myynnissä, ja kilpailu on laskenut hintoja. Ihan samalla tavalla piikkaritkin tilataan netin kautta, ei niitä urheilukaupasta yleensä osteta, Salonen muistuttaa.

Salonen näkee, että uusien kenkien hintaa ja saatavuutta suurempi ongelma on, voidaanko niillä tehtyjä tuloksia verrata aiempaan.

– Entisiin aikoihin ei voida verrata ihan yksi yhteen, mutta ovathan kengät parantuneet matkan varrella jo ennen tätä. Hiilikuitua on käytetty esimerkiksi Karhun kengissä jo 15 vuotta sitten, ja rajanveto on vaikeaa, milloin iso muutos on tapahtunut. Se vaatisi salapoliisityötä, kun Rion olympialaisissakin maratonin mitalistien kengät naamioitiin toiseksi malliksi, kun Nike halusi pimittää tuotekehitystään.

Niken mainospuheissa Vaporfly-kenkien on sanottu tuovan neljän prosentin parannuksen juoksun taloudellisuuteen. Tarkkaa vaikutusta itse lopputulokseen on hankala arvioida. Tuomo Salonen puhuu noin yhdestä prosentista.

– Itse juoksutulos ei todellakaan parane kengillä neljää prosenttia. Arviot juoksuajan parannuksesta ovat yksilöstä riippuen nollasta 1,6 prosenttiin. Suurempi hyöty syntyy siitä, että kengät on kehitetty vaimentamaan tiejuoksun iskutusta.

Myös Salonen on nähnyt joustokenkiä jo paljon kilpakuntojuoksijoilla. Hän arvioi, että Suomessa hiilikuitukengistä 90 prosenttia on Niken kenkiä.

– Alle kolmen ja puolen tunnin maratoonareilla niitä on paljon, mutta tavallisilla kuntoilijoilla vielä vähän. Miesten maailmanennätys puolimaratonilla juostiin Adidaksella, joten muut merkit ottavat koko ajan Nikea kiinni.

Joustokengät ovat alkaneet levitä myös urheiluliikkeisiin. Eri tuotemerkit kehittelevät malleja, jotka sopisivat myös kuntoilijoille.

– Nykyiset hiilikuitukengät ovat lähinnä kisakäyttöön ja niiden käyttöikä on huomattavasti lyhyempi kuin tavallisilla lenkkareilla. Tavallinen kuntoilija ei tarvitse hiilikuitukenkiä, sillä niiden käyttö vaatii hyvän juoksutekniikan ja juoksijan kropan.

– Eri merkeillä on tulossa ensi vuonna kuntoilijoille omia malleja, joissa on enemmän painoa ja kestävyyttä. Lisäksi on tulossa hiilikuitukenkiä, jotka ovat perinteisen juoksukengän paksuisia, New Balancen Suomen maajohtaja Jari Kohtamäki kertoo.

Toistaiseksi hiilikuitukenkien markkina koskee vain aktiivisia kilpailijoita.

– Heidän osaltaan myynti on räjähtänyt, mutta edelleen puhutaan pienestä prosentista verrattuna kaikkien juoksukenkien myyntiin.

Kohtamäki näkee, että kengät tuovat etua vauhtiin, mutta ennen kaikkea palautumiseen.

– Olen itsekin huomannut, että kengillä on helpompi juosta ja jalat tuntuvat paremmalta kisan jälkeen. Toki ne pehmeät materiaalit vaativat myös juoksutekniikalta enemmän, kun niillä ei pysty juoksemaan hiljaa ja perinteisesti kanta edellä. Hiilikuitukengällä ei kannata lähteä juoksemaan peruskuntolenkkiä.

Ratajuoksijoille on kehitelty myös hiilikuitupiikkareita, mutta niissä suurta hyötyä ja eroa aiempaan on vaikeampi todentaa kuin tiejuoksun paksupohjaisten joustokenkien kohdalla.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut