Padel ei aio jäädä tähdenlennoksi – hyvinkääläisen liittokoordinaattorin mukaan laji kansainvälistyy ja se heijastuu Suomeenkin

Hyvinkääläinen Visa Korhonen on tällä hetkellä Suomen Padelliiton ainoa kokoaikainen työntekijä. Ari Peltonen

Jarmo Pesonen

Visa Korhonen sai ensipuraisun padelista vuonna 2012 silloisen työpaikkansa Lappeenrannan Holiday Club Saimaan kattoterassille rakennetulla kentällä.

– Olin siellä töissä järjestämässä aktiviteetteja asiakkaille ja saimme ”Piukku” Kopiloffin mukaan käynnistämään toimintaa ja auttelemaan meitä padelin kanssa, Korhonen muistelee.

Sisko ”Piukku” Kopiloff on entinen suomalainen keihäänheittäjä ja nykyinen padelin uranuurtaja Suomessa. Hänen sanotaan tuoneen lajin maahan vuonna 2003.

Vuonna 2015 Korhonen muutti Hyvinkäälle ja padel jäi muutamaksi vuodeksi tauolle, mutta tällä hetkellä hän pelaa yhdestä kolmeen kertaan viikossa enemmän harrastus- kuin kilpailumielessä.

– Jos sitten seniorikisoihin lähtisin kilpailemaan. Tässä on muutama vuosi aikaa vielä treenailla, 38-vuotias Korhonen sanoo. Padelissa ikämiessarjat alkavat 45-vuotiaista.

Hyvinkääläinen padelvalmentaja Ville Tuomi on todistamassa Suomen tuoreinta mailapelibuumia lajipiirin keskiössä – Miksi padelista tuli niin suosittu?

Suosiotaan hurjasti kasvattavassa padelissa Korhonen on tällä hetkellä tiukasti kiinni, sillä hän aloitti tammikuussa Suomen Padelliiton ensimmäisenä kokoaikaisena työntekijänä liittokoordinaattorin tittelillä.

Ei tämä buumi ole pelkästään Suomen juttu, vaan kehitys on kovaa maailmallakin.

Visa Korhonen

– Tätäkin haastattelua annan olohuoneen sohvalta. Poitsu palasi lähiopetukseen, joten hänen huonettaan voin käyttää toimistona. Kun koko perhe on kotona, niin talossamme on harrastustila, johon voin vetäytyä padelasioita hoitamaan, Korhonen naureskelee pienen lajiliiton ensiaskelille.

Lajin kehityksen jatkaessa nykyistä tahtiaan siirtynee Korhonenkin olohuoneestaan liiton omiin tiloihin ja saa mahdollisesti päätoimisia työkavereitakin. Pitäjänmäestä on jo toimistotiloja vähän katseltu.

Nyt Korhosen ensisijaisena apuna ovat liiton puheenjohtaja Janne Jukarainen sekä kumppanuuspäällikkö Mika Virmalainen.

– Liiton hallituksessa on kahdeksan ihmistä ja olemme käynnistäneet viisi toimikuntaa, jotka myös auttavat minua suuresti työssäni.

Korhosen iso haave on, että hän pystyisi jatkossa liikkumaan seurojen apuna kentillä ja halleilla ja tekemään paljon töitä kentän tasolla.

Ongelmia saattaa tulla jos samalla alueella on toimijoita, jotka eivät tiedä toistensa tekemisistä.

Visa Korhonen

– Padelin kehitys on ollut todella valtavaa. Laji on Suomessa räjähtänyt hyvällä tavalla eteenpäin. Melkein päivittäin joku kenttähanke tulee vastaan. On todella hyvä, että koko ajan tulee uusia paikkakuntia, joissa padelia on mahdollista pelata.

Visa Korhonen on tällä hetkellä Suomen Padelliiton ainoa kokoaikainen työntekijä.

Korona ei rokottanut padelia, vaan kävi oikeastaan päin vastoin. Monien harrastuspaikkojen suljettua ovensa ihmiset etsivät uusia liikuntamahdollisuuksia ja tutustuivat sitä kautta padeliin.

– Viime vuoden aikana yhtään kenttää ei tietääkseni ole rajoitusten vuoksi suljettu, mutta kuluvan huhtikuun aikana leviämisalueilla sijaitsevat hallit on valitettavasti jouduttu sulkemaan.

Korhonen tietää padelisteja, jotka pelaavat viidesti viikossa tai peräti joka päivä.

– Laji on synnyttänyt hienoja tarinoita. On ihmisiä, jotka ovat lähteneet kentälle suoraan sohvan pohjalta ja innostuneet niin, että pelasivat vielä joulukuussakin ulkokentillä.

Laji ei voi kasvaa loputtomiin. Sen tiedostaa Korhonenkin.

– Totta kai meno jossain vaiheessa tasaantuu, mutta kasvua saadaan varmasti vielä usean vuoden ajan.

Ylikuumenemisestakin on jo puhuttu ja kenttien pelätään jäävän tyhjilleen, kun alkuhuuma haihtuu.

Hyvinkään padelkenttä aukaistiin – alueen SM-menestyjä tiedostaa lajinsa haasteet: "Olin ekalla kerralla aivan hukassa"

– Suuri riski on, jos laitetaan halli pystyyn ilman huolellista pohjatyötä. Swot-analyysit on hyvä tehdä ennen kuin puuhaan ryhtyy, Korhonen neuvoo.

Hänen mukaansa ongelmia saattaa tulla silloinkin, jos samalla alueella on toimijoita, jotka eivät tiedä toistensa tekemisistä.

Liittokoordinaattori uskoo tietenkin jo virkansakin puolesta, että laji ei jää tähdenlennoksi.

– Ei tämä buumi ole pelkästään Suomen juttu, vaan kehitys on kovaa maailmallakin. Kun laji kansainvälistyy, niin se heijastuu Suomeenkin.

Ruotsi on tässäkin asiassa Suomea edellä.

– Olemme naapurista 3–5 vuotta perässä. Kenttiä siellä oli viime vuoden lopussa reilut 1500. Viime vuonna Ruotsissa tehtiin 485 000 yksittäistä kenttävarausta, kun edellisvuotena niitä oli 169 500. Vastaaviin lukuihin tähtäämme mekin toiminnassamme.

Korhosen mukaan ratkaisevaa jatkon kannalta on, kuinka harrastajat saadaan sitoutettua lajiin.

– Seurat ovat siinä prosessissa olennaisessa osassa. Niiden on rakennettava organisaationsa terveiksi ja eläviksi ja sitä kautta saada juurrutettua lajia paikkakunnilleen. Padelliiton tärkein tehtävä on auttaa seuroja toimintansa kehittämisessä ja tukea heitä toimintaympäristön rakentamisessa.

Korhonen nostaa esiin myös paljon puhutun drop out -ilmiön, jossa nuoret putoavat pois urheiluseuroista haasteiden kasvaessa.

– Olen kuullut, että padel turvallisena matalan kynnyksen lajina on tavoittanut paljon juuri tällaisia nuoria.

Junioritoiminta tulee jatkossa olemaan isossa osassa lajin evoluutiossa. Tällä hetkellä junioripelaajien osuus on prosentuaalisesti vielä todella pieni.

Liitto on myöntänyt kuudelle seuralle hankeavustusta junioritoimintaan.

– Seurat ovat markkinoineet kesäleirejä ja ohjaajien koulutuksen käynnistämistä odotetaan kuumeisesti. Koulutuksia pyritään käynnistämään toukokuussa.

Visa Korhonen asuu Hyvinkäällä. Ari Peltonen

Padelia on verrattu paljon squashiin, joka eli 1980- ja 1990-luvuilla kukoistuskauttaan, mutta on sittemmin hiipunut. Korhonen ei innostu squash-vertauksesta.

– Näkisin padelin kasvussa enemmän yhtäläisyyksiä salibandyyn, joka noin 30 vuotta sitten mediassa nimettiin myös trendilajiksi, mutta joka on kuitenkin ottanut vahvasti paikkansa lajikartalla.

Padelbuumi hyödyttää Korhosen näkemyksen mukaan muitakin mailapelejä. Squashkin on uutisoinut lajin elpymisestä.

– Kun joku ihminen tarttuu mailaan ja palloon, niin se hyödyttää muitakin mailapelejä.

Korhonen kertoo esimerkin harrastamastaan crossfitistä.

– Painonnosto oli aika pienen porukan laji, mutta crossfitin ansiosta sekin koki uuden tulemisen.

Padel haluaa profiloitua myös kilpa- ja huippu-urheiluksi. Maajoukkueen valmennusryhmät on nimetty niin naisissa kuin miehissäkin. Maajoukkueelle on tulossa kokenut päävalmentaja, mutta nimeä ei ole vielä julkistettu.

Valmennuskeskus on myös kehittelyn alla.

– Siellä ei opeteltaisi pelkästään lajitaitoja, vaan tarjolla olisi myös fysiikka- ja henkisen puolen valmennusta. Lajin kansainvälinen toiminta tulee merkittävästi lisääntymään ja Suomi haluaa olla siinä kehityksessä mukana.

Tällä hetkellä lajin huipputaiturit tulevat Espanjasta ja Etelä-Amerikasta.

Korhosen mukaan Suomessakin on tarkoitus jossain vaiheessa järjestää kansainvälisiä arvoturnauksia. Ruotsissa ensimmäinen World Padel Tourin -osakilpailu tullaan järjestämään ensi marraskuussa.

– Kyllä padel huippu-urheilusta käy. Pienessä tilassa tapahtuu nopeasti paljon asioita, joten monta asiaa pitää hallita.

Monnissa pelataan padelia jo kesäkuussa – "Urheilupuiston toinen kenttä voisi olla mukana visioissa"

Padel

Hangosta Rovaniemelle

Suomen Padelliitto aloitti toimintansa vuonna 2004. Nykyinen liiton virallinen nimi Suomen Padelliitto ry rekisteröitiin vuonna 2019. Suomen Padelliitto on Suomen Olympiakomitean kumppanuusjäsen sekä Euroopan padelliitto FEPA:n jäsen.

Suomen eteläisin padelkenttä on Tammisaaressa, mutta Hangossakin suunnitelmat ovat jo pitkällä.

Tornio on Suomen pohjoisin padelpaikkakunta, mutta napapiiri on Rovaniemen ansiosta kohta valloitettu.

Vuonna 2019 kenttiä oli Suomessa 90 ja paikkakuntia, jossa lajia voi harrastaa oli 34. Maaliskuun tilastojen mukaan Suomessa oli 56 padelpaikkakuntaa ja vuoden lopussa niitä arvioidaan olevan jo 84. Valmiita kenttiä on tällä hetkellä 287 ja suunnitteilla on 393.

Padelin harrastajia Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 12 000. Vuonna 2020 luku oli jo 30 000. Liiton tavoitteena on, että tämän vuoden lopussa harrastajia olisi Suomessa 55 000.

Seuroja Suomessa on tällä hetkellä 33. Viisi hakemusta on sisällä ja 50 seuran rajapyykki on tavoitteena.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut