Niko Kytösahon nykyinen kehityskohde on selkeä todiste hänen kehityksestään. Ponnistusvaihe hyppyripöydällä sujuu jo niin hyvin, että hän tavoittelee hyppyihin lisäpituutta lentovaiheen ensi metreistä.
Keski-Euroopan mäissä ja oloissa hyppääjät yrittävät "kiivetä" kummun kohdalla mahdollisimman korkealle. Suomalaisissa hyppyreissä ja suomalaisolosuhteissa eli vastatuulessa hypyn voi suunnata rohkeammin eteenpäin.
Asia valkeni Kytösaholle viime talvena, kun hän oli saavuttanut Rukalla ensimmäiset pisteensä maailmancupissa. Hyppytapa ei toiminut Keski-Euroopassa, eikä hän päässyt mäkiviikolla kertaakaan karsinnasta kilpailuun.
– Tuli rankka viikko, Kytösaho muistelee järkytystä Oberstdorfin MM-joukkueen hotellin edustalla.
Tänä talvena hän on hypännyt cupin pisteille viidesti. Taso riittää kisoissa toiselle hyppykierrokselle.
– Tärkeintä on se, että olen pystynyt hyppäämään vaikeissa mäissä ja oloissa hyviä kisoja, Kytösaho selvittää.
– Olen kehittynyt niin, että hyppään cupissa kaksi kierrosta, jos teen perusasiat oikein. Sen ansiosta olen pystynyt nauttimaan kilpailuista. Tämä on kivaa.
Suksella korkealle
Keski-Euroopan mäkiprofiileilla ja tyypillisesti viilenevissä kisaolosuhteissa (hypyn kannalta myötätuuli) Kytösahon pitää saada suksi kannattelemaan ilmanlentoa heti ponnistuksesta. Suomalaisoloissa vastatuuli tarjoaa paineen automaattisesti, Euroopan oloissa ei.
– Se on nyt ja koko talven tärkein kehityskohde, Kytösaho korostaa.
– Näillä hyppyriprofiileilla on tärkeintä päästä kummulla korkealle, joten suksien pitää nostaa hyppääjää ylöspäin heti eli vartalon kanssa samassa rytmissä. Jos sukset jäävät roikkumaan, niissä ei ole nostovoimaa, ja peli on menetetty.
Cupin kisoissa Kytösaho on onnistunut keulalla usein mallikkaasti. Samalla puolalainen kilpakumppani on päässyt heikommalla keulatyöskentelyllä kymmenen metriä pidemmälle.
– Janne (päävalmentaja Väätäinen) on todennut monta kertaa, että keulahomma toimii. Ero parhaisiin syntyy 20 metrin aikana keulan jälkeen.
Kytösaho tietää asian, mutta tarvitsee vielä ratkaisevan oivalluksen.
– Minun täytyy itse ymmärtää, miten pystyn kehittämään itseäni, Kytösaho jatkaa.
Kyllä Väätäinen tietää
Suomalaiset voivat pysytellä kotimaan mäissä ja tavoitella menestystä Rukan ja Lahden maailmancupissa. Vaihtoehtona on leireillä Keski-Euroopassa ja pärjätä tyypillisissä cupin – ja usein arvokisojen – olosuhteissa.
Viime vuonna koronapandemia pilasi Väätäisen leirityssuunnitelmat.
– Meillä oli vain kaksi lyhyttä ulkomaanleiriä, mutta jatkossa meidän on tarkoitus olla täällä pidempään. Valmistaudumme ensi kauteen näissä oloissa, Kytösaho tietää.
Kytösahon mielestä juuri harjoituskausi on talven menestyksen kannalta ratkaiseva jakso. Kisakaudella hyppääjä pyrkii pitämään asiat yksinkertaisina, jotta saisi rentouden kautta osaamisensa kilpailuhyppyihin.
– Ihanteellisessa kilpailutilanteessa hyppääjän ei tarvitse miettiä mitään, mutta jokaisella on yleensä jotain teknisiä juttuja, joita haluaa kehittää. Joku pystyy keskittymään yhteen, toinen jopa kolmeen asiaan, Kytösaho kertoo.
– Hyvässä tilanteessa mielessäni on yksi tai kaksi asiaa. Muu tulee selkärangasta. Silloin voi hypätä rennosti, eikä hyppyä tarvitse pakottaa.