Jääkiekkoliitto toi pienpelit juniorisarjoihin – seuroissa on yskitty liiton päätökselle

Aluevalmentajan mukaan pienpelissä lapsi saa useampia toistoja ja mitä enempi toistoja, sitä suurempi kehitys.

Pienpelissä tulee mm. kaksinkamppailuja huomattavasti enemmän per pelaaja kuin ison kentän pelissä. Terhi Collin

Terhi Collin

Olkien kohautus. Siinä yhden pelaajan reaktio Jääkiekkoliiton U11- ja U12-sarjaan tälle kaudelle lanseeraamaan 3 vs. 3 -pienpelimuotoon.

U11-ikäluokassa puolet sarjan otteluista pelataan pienpelitapahtumina. U12-ikäluokassa noin kolmannes otteluista on pienpelejä.

Hyvinkään Jää-Ahmojen U12-joukkue pelasi ensimmäiset pienpelinsä viikonloppuna. Pelaajien keskuudessa uusi pelimuoto sai ristiriitaisen vastaanoton.

– Ihan perseestä, sanoi yksi.

– Aika raskas, sanoi toinen.

– Ihan ok. Sai ainakin enemmän kiekkoa, ja sai tehdä enemmän maaleja. Tuli tilanteita paljon enemmän, tiivisti pojista kolmas kokemuksensa pienpelistä ja osui naulankantaan.

He syttyivät pelaamaan pienellä kentällä, mitä ei aina näe isolla kentällä.

Jääkiekkoliiton aluevalmentaja Jukka Wallius kertoo kaiken taustalla olevan liiton yhdessä Rauman Lukon kanssa toteuttama Parempaa peliä -hanke.

– Hankkeessa on tutkittu, miten pelaajamäärän sekä kentän koon vaihtaminen vaikuttavat pelaajan toimintaan. Kuinka paljon tulee esimerkiksi laukauksia, syöttöjä, kiekkokosketuksia ja kaksinkamppailuja.

Tutkimustulosten pohjalta U11- ja U12-ikäluokkien sarjatoiminnassa otettiin tälle kaudelle käyttöön pienpelit osana sarjatoimintaa.

– Alkuun seuroissa yskittiin, mutta ensimmäisten kokemusten jälkiin korviin on kantautunut myös positiivista palautetta, Wallius kertoo ja toteaa tutkimusten osoittaneen pienpelin hyödyt.

Jääkiekkoliiton tutkimuksen mukaan pienpeli voi tuottaa jopa seitsemän kertaa enemmän laukaisuyrityksiä ja kolme kertaa enemmän syöttöyrityksiä kuin perinteinen ison kentän peli.

– Haasteena on, että vain koko kentän pelin koetaan olevan oikeaa lätkää. Mutta siinä saattaa käydä niin, että heikompi tasoisempi pelaaja ei ehdi peliin mukaan, ei saa kiekkokosketuksia, eikä pääse kaksinkamppailuihin, Wallius sanoo ja korostaa tasoerojen U11- ja U12-ikäluokissa olevan välillä joukkueiden sisälläkin valtavia.

– Pienpelissä sen sijaan olet pelissä koko ajan kiinni. Ei tule sellaista hetkeä, ettet ehdi peliin mukaan. Peli on koko ajan näppien ulottuvilla, Wallius sanoo ja toteaa pienpelin tarjoavan huomattavasti enemmän pelinomaisia suorituksia verrattuna ison kentän peliin.

– Mitä enemmän lapsi saa pelissä toistoja, sitä enemmän se tuo kehittymistä. Pienpelissä kaikki – laukaukset, syötöt, riistot, kaksinkamppailut – kasvaa huikeasti suhteessa ison kentän peliin.

Ahmojen U12-joukkueen päävalmentaja Juhani Lukkari kertoo joukkueen pelaavan jokaisissa harjoituksissa pienpelejä jossain muodossa ja hänen puolestaan pienpelit voisivat jäädä harjoituksiin.

– Harjoitusmuotona erinomainen ja toki voitaisiin pelata turnauksina, mutta ei näitä tarvitsisi välttämättä pelata sarjaotteluina, Lukkari sanoo, mutta myöntää omankin asenteen muuttuneen hiukan ensimmäisen pienpeliviikonlopun jälkeen.

– Alkuun olin vähän vastaan, mutta peli kuitenkin näytti asioita, joita meidän pitää treenata, jos haluamme olla parhaiden joukkueiden tasolla kaikilla osa-alueilla. Siinä mielessä se oli ihan hyvä, Lukkari toteaa Ahmojen AAA-joukkueen kärsittyä ensimmäisen tappionsa Jokereille.

Pienpelissä korostuvat Lukkarin mukaan erityisesti kiekonkäsittely ja laukaisu.

– Me emme pääse käyttämään omia vahvuuksiamme kuten luistelua ja koko kentän joukkuepeliä. Tässä korostuvat yksilöt, Lukkari näkee pienpelin.

– Nyt annoimme vastustajalle paljon maalipaikkoja, kun yritimme rohkeasti syöttää, ja niin ei kannattaisi pienellä kentällä pelata. Mutta ei siitä voi poikia syyttää, he pelasivat niin kuin on opetettu. Se, mikä isolla kentällä toimii hyvin, kostautui tässä, mutta on pienpelissä paljon hyviä juttuja.

Ahmojen U12-joukkueen päävalmentaja on valmis katsomaan kauden loppuun ennen kuin antaa lopullisen tuomionsa pienpeleistä osana sarjapelejä.

– Voisi ehkä olla oma sarjansa pienpeleille. Tässä pärjäävät erilaiset kaverit. Isolla kentällä pärjäävät isot ja vahvat, jotka ovat kehittyneet fyysisesti ja luistelevat vauhdilla suoraan. Tässä korostuvat muut asiat, Lukkari pohtii ja kertoo nähneensä pienpeliviikonlopun aikana osalla pelaajista lampun palavan kirkkaasti.

– He syttyivät pelaamaan pienellä kentällä, mitä ei aina näe isolla kentällä.

Pienpelit osana sarjatoimintaa

Pienpelit pelataan kaukaloiden päädyissä poikittain 1/3-kentällä. Kenttä erotetaan leijonaliigalaidalla. Keskialue on vaihtoalueena.

Normaalikokoiset maalit sijoitetaan B-pisteen kaarille.

Molemmilla joukkueilla on kentällä kolme kenttäpelaaja plus maalivahti.

Kumpikin joukkue tuo ottelutapahtumaan suosituksen mukaan 12 pelaajaa + 2 maalivahtia. Täten kummassakin pelissä on aina kaksi ketjullista pelaajia (3 pelaaja/ketju = 6 pelaajaa) sekä maalivahti. Näin joukkueella on ottelutapahtumassa mukana 12+2 pelaajaa normaalin ison kentän 10+1 pelaajan sijaan.

Kummassakin päädyssä joka erässä tehdyt maalit lasketaan yhteen ja tallennetaan tulospalveluun yhtenä tapahtuman lopputuloksena.

Peliaika voi vaihdella jäävuoron pituuden mukaan esim. 2x20, 3x20 tai 2x30 minuuttia. Kahden erän peleissä tauolla toinen joukkue vaihtaa peliryhmät päittäin, näin toisessa erässä kohdataan eri vastustaja.

Pelaajien vaihtaminen tapahtuu minuutin välein annettavalla äänimerkillä, jolloin pelaajat vaihtavat ”lennosta”.

Äänimerkin soidessa kiekko jää siihen paikkaan, jossa se on ja kentälle tulevat pelaajat jatkavat peliä siitä. Peli jatkuu kenen tahansa ehdittyä kiekkoon.

Jos kiekko päättyy maalivahdin haltuun tai tulee maali, hyökkäävä joukkue vetäytyy kohti keskialuetta jolloin maalivahti laittaa kiekon peliin omalle joukkueelle.

Kussakin erässä suoritetaan vain yksi aloitus kuvitellulta keskipisteeltä tuomarin toimesta erän alkaessa.

Pienpelien takana tutkimustulokset

Suomen ja Ruotsin Jääkiekkoliitot yhdistivät voimansa ja toteuttivat vuosina 2018–2020 tutkimuksen, jonka tutkimuskohteena oli juniori-ikäluokkien eri pelimuodot.

Ruotsissa tutkittiin, mikä pelimuoto olisi eri ikäisille sopiva. Tutkimusta tehtiin kolmessa eri tapahtumassa neljälle eri ikäluokalle: U8, U10, U12 ja U14.

Suomessa selvitettiin, miten eri pienpelit mahdollisesti eroavat toisistaan ja miten ne poikkeavat ison kentän pelaamisesta. Tutkimus linkittyi osittain Parempaa peliä -hankkeeseen ja se toteutettiin kahdessa tapahtumassa ikäluokille U10, U11 ja U12.

Tutkimustulosten pohjalta U11- ja U12-ikäluokkien sarjatoiminnassa otettiin kaudella 2020–21 käyttöön pienpelit osana sarjatoimintaa.

– Liiton työntekijänä näen pienpelit erittäin hyvänä osana sarjatoimintaa ja liiton näkökulmasta niitä tullaan jatkamaan myös ensi vuonna, Jääkiekkoliiton aluevalmentaja Jukka Wallius toteaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut