Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Uimarannat: Rantapelastaja taluttaa päivittäin uimataidottomia lapsia vedestä rannalle – "Kännykät voisi hyvin lukita rannalle tultaessa"

Vilkkaimpina päivinä Aurinkolahden uimarannalla on ollut noin 12 000 ihmistä. Rantapelastaja Laura Soini valvoo päivisin rannan turvallisuutta kolmen kollegansa kanssa. Marjo J. Rämö

Marjo Rämö

Talutamme päivittäin uimataidottomia pikkulapsia rantavedestä vanhempiensa luokse rannalle, kertoo rantapelastaja Laura Soini Aurinkolahden uimarannalla Helsingissä.

Hän työskentelee seitsemättä kesää rantapelastajana Aurinkolahden uimarannalla. Puoli kilometriä pitkän hiekkarannan itäpää on petollinen. Uimataidottomalta pikkulapselta voi kadota maa yllättäen jalkojen alta parin askeleen aikana.

– Lapsen huoltajan tulisi aina olla kädenmitan päässä uimataidottomasta lapsesta, Soini ohjeistaa.

Hänestä vanhemmat luottavat liikaa siihen, että pienetkin lapset valvovat toinen toisiaan. Rannan profiilista ei myöskään oteta selvää.

Liian usein vanhempi istuu rannalla katse puhelimessaan.

– Tuntuu, että tämä on joka kesä isompi ongelma, Soini sanoo.

Tuntuu, että tämä on joka kesä isompi ongelma.

– Kännykät voisi hyvin lukita rannalle tultaessa niin, että vain hätänumeroon soitto onnistuu, Soini naurahtaa.

Rannalla käy myös maahanmuuttajataustaisia, joille vesi on vieras elementti. Sen vaaroja ei kertakaikkiaan tunnisteta.

– Tämä on ehkä ensimmäinen kerta, kun asutaan veden äärellä, Soini pohtii, mutta toteaa, että valvonta pettää niin maahanmuuttajataustaisilla kuin kantasuomalaisillakin vanhemmilla.

Soini kertoo huomauttaneensa edellispäivänä äkkisyvästä rannasta eräälle naiselle, jonka uimataidottoman lapset hän talutti rannalla istuneen äidin luokse. Sen seurauksena lapset istuivat loppupäivän äitinsä vieressä rannalla – rantapelastajaa harmitti lasten puolesta.

– Menkää veteen lastenne kanssa, Soini kannustaa.

Puutumme ennalta, jotta ikäviä tilanteita ei syntyisi.

Joukko poikia kirmaa veteen rantapelastajan katseen alla.

Soini sanoo, että merkkinä uimataidosta voi pitää sitä, että lapsi pystyy uimaan 25 metriä altaassa.

Uimataitoisenkin lapsen kanssa on syytä käydä läpi uimarannan profiili, missä on matalaa, missä äkkisyvää ja minne saakka saa uida.

Uimaan tulisi mennä aina kaverin kanssa.

Isommat lapset tarvitsevat useimmiten rantapelastajan apua ajelehtiessaan liian kauaksi kelluvan lelunsa kanssa.

– Monia flamingoja ja papukaijoja on hinattu rantaan, Soini sanoo.

Laura Soini opiskelee talvisin ja toimii rantapelastajana kesäisin. Hän sanoo työn rannalla olevan jo elämäntapa. Marjo J. Rämö

Sup-lautojen kanssa ei saa meloa tai leikkiä kaupungin uimarantojen uimiseen tarkoitetulla alueella.

– Siinä voi helposti jäädä pieni lapsi laudan alle, Soini selittää kiellon syytä.

Aikuisten vaaratilanteet liittyvät usein helteen tai humalan aiheuttamaan uupumukseen.

Aikuistenkin kohdalla paras tapa estää tilanne on huomauttaa asiasta ennen humalaisen uimaan menoa.

– Jotkut kokevat, että haluamme jotenkin pomottaa, mutta puutumme ennalta, jotta ikäviä tilanteita ei syntyisi, Soini sanoo.

15-vuotias Emil pelasti lapsen vedestä

Pitkään jatkuneiden helteiden vaikutukset näkyvät päivystyksessä yhä enemmän – esimerkiksi Husin alueella koko hoitoketju on ruuhkautunut helteen ja hoitajapulan vuoksi

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut