Itsenäisyyspäivä: Itsenäisyyspäivän satavuotinen perinne katkeaa nyt – edellisen kerran jäi väliin 1981: "Ennen kaikkea se on palkitsemismuoto"

Linnan juhlat on satavuotinen perinne, jonka korona katkaisee. Kukin presidentti on juhlinut omaperäisesti.

Professori Juhani Suomi pitää Linnan juhlia poikkeuksellisen suomalaisena perinteenä. Pertti Nisonen

Jari Pietiläinen

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa ei tänä vuonna järjestetä koronaepidemian vuoksi lainkaan.

Edellisen kerran presidentti jätti vieraansa kättelemättä vuonna 1981, jolloin syynä oli Urho Kekkosen sairaus.

Moni jää kaipaamaan Linnan juhlia, sillä niiden televisioinnin seuraaminen on syvälle juurtunut traditio.

– Kyllä Linnan juhlat ovat ainutlaatuinen ja supisuomalainen perinne. Suomessa ei ole toista juhlaa, johon pukeuduttaisiin näin näyttävästi, muistuttaa tasavallan presidenttien työtä laajalti tutkinut professori Juhani Suomi.

Suomen mukaan presidentin vastaanotto heijastelee edelleen sääty-yhteiskunnan kaikuja.

– Kyllä Linnan juhlat on ennen kaikkea palkitsemismuoto, jolla päämies kiittää ansioituneita kansalaisiaan. Jokainen presidentti on juhlinut omalla tavallaan.

Pääsin koululaisena laulamaan Paasikivelle.

– Juhliin pääsee vieraita asemansa vuoksi, esimerkiksi diplomaatteja, ministereitä ja kansanedustajia. Ja sitten ovat tavalliset kansalaiset, jotka kutsutaan Linnaan ehkä vain kerran elämässä.

Historiaa tutkivalle kunkin presidentin elämä avautuu eri tavoin, sillä esimerkiksi päiväkirjojaan he ovat kirjoittaneet hyvin vaihtelevasti.

Lauri Relander huolehti päiväkirjastaan hyvin tarkasti, samoin Juho Kusti Paasikivi ja Kekkonen. Risto Rytin muistiinpanot taas olivat melko hajanaisia.

– Olen melko varma siitä, että myös Sauli Niinistö pitää omaa päiväkirjaansa, joka julkaistaan hänen virkakautensa jälkeen.

Kaikkein mielenkiintoisimmiksi päämiehiksi Suomen omalla listalla nousee kolme presidenttiä.

–  K. J. Ståhlberg ja Kekkonen olivat molemmat Kainuun kasvatteja, joilla oli vastassaan vahva, jopa väkivaltainen kotoinen rintama. Paasikivi taas oli äkkijyrkän luonteensa vuoksi aivan fantastinen, Suomi hehkuttaa.

Juhani Suomen varhaisin henkilökohtainen muisto tasavallan presidenteistä ulottuu vuoteen 1951 saakka.

– Silloin pääsin kouluvierailulla Presidentinlinnaan kahden muun pojan kanssa laulamaan Paasikivelle.

– Sittemmin olen tavannut Kekkosen lisäksi Koiviston, Ahtisaaren ja Halosen kasvotusten, Suomi laskee.

– Tänä itsenäisyyspäivänä käyn viemässä kaksi kynttilää vanhempieni haudalle. Paljon muita traditioita minulla ei sitten 6. joulukuuta olekaan.

Kuka?

Juhani Suomi

Historiantutkija, ulkoasiainneuvos ja professori.

Valtiotieteen tohtori.

Kirjoittanut noin 50 kirjaa etupäässä maamme poliittisesta historiasta.

77-vuotias, asuu Marjaniemessä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut