Asuminen: Pommisuojan näköinen kerhotila jää käyttämättä, vaikka jokainen asukas maksaa siitä asuntonsa hinnassa – "Onko siellä kiva olla? No ei"

Rakennusliikkeet peräänkuuluttavat järkevää tilojen käyttöä ja asukkaiden palautteen huomioimista.

YIT:n Marja Heikelä, Eeva Seppänen ja työnjohtoharjoittelija Marko Dahlstedt ennustavat, että yhteisöllisyys tulee kasvamaan suomalaisten asumisessa. Milena Raappana

Milena Raappana

Kerrostalojen yhteistiloista löytyy perinteisesti sauna, pyykkitupa ja kerhohuone.

Siinä missä hyvät puitteet saunomiselle ja pyykkien pesulle ja kuivaukselle ovat edelleen monelle asukkaalle tärkeitä, jää yleinen oleskelutila usein käyttämättä, jos se ei ole houkutteleva ja vastaa asukkaiden tarpeita.

Rakennusliike Lehto Groupin hankepäällikkö Jussi Rantanen muistuttaa, että yleiset tilat rakennetaan rakennusmääräysten puitteissa.

– Määräyksissä lukee yleisille tiloille tietty neliömäärä. Harvoin tehdään mitään ylimääräistä, sillä se vaikuttaa suoraan asuntojen hintoihin, Rantanen sanoo.

Tarpeetonkin yhteistila tulee siis asukkaan maksettavaksi asunnon hinnassa. Rantasen mukaan tällainen ei ole järkevä asukkaille, ympäristölle ja rakennusliikkeelle.

Osittain ongelmaan pystytään tulevaisuudessa vastaamaan jälkeenpäin tehtävillä kyselyillä, mutta myös ottamalla asukkaat osaksi asuinalueen rakentamista jo suunnitteluvaiheessa. Näin tehtiin esimerkiksi kauppakeskus Triplan kupeeseen nousseen kerrostaloalueen kanssa.

– Teimme ensin kyselin, mitä tiloja toivotaan, sitten toisen tilojen toiminnoista ja palveluista. Lisäksi olemme heti alussa auttamassa asukastoiminnan käynnistämisessä. Jos asukkaat olisivat vain muuttaneet uuteen taloyhtiöön, moni olisi ajatellut, että olisipa kiva tehdä yhdessä jotain. Sitten tulee kysymys, että kuka järjestää ja mitä, kuvailee YIT:n kehittämispäällikkö Marja Heikelä.

– Jo tässä kohdassa avitamme yhteiseloon. Sillä on suuri merkitys, kertoo YIT:n tuotekehityspäällikkö Eeva Seppänen.

Asukkaat ovatkin olleet innokkaita vetämään esimerkiksi yhteisiä teeiltoja, kehonhuoltohetkiä, askartelupajoja ja juoksukoulua. Saunan ja pesulan lisäksi kerrostalokokonaisuudesta löytyy muun muassa kuntosali, erilaisten käyttöesineiden lainauspiste ja keskeltä pihaa kylätalo, jonka puitteet palvelevat ruuanlaittoa, lasten leikkejä, grillausta, työskentelyä ja yhteistä ryhmätoimintaa.

Vaikka yhteisöllisyyden muodostuminen ja tilojen aktiivinen käyttö lopulta riippuu alueen asukkaista, on viihtyisillä ja kauniisti sisustetuilla tiloilla oma merkityksensä.

Esimerkiksi Triplan kohteessa saunatilat on sijoitettu ylimpään kerrokseen. Pelkkien pukuhuoneiden ja pesuosastojen sijaan tilaan on rakennettu oleskelutila sekä iso parveke, jossa on mukava vilvoitella. Sisustus on huomioitu myös muissa alueen yhteistiloissa.

– Ennen kerhotilat olivat kuin pommisuojia, joissa oli pöytä ja pieni jakkara. Onko siellä kiva olla? No ei, naurahtaa Heikelä.

Tavaroita lainataan

Pihan merkitys ja ekologisuus korostuvat

Kerrostalon piialla on tiivistyvässä kaupunkirakenteessa yhä enemmän arvoa. Lehto Groupin hankepäällikkö Jussi Rantanen kertoo, että nykyään rakennetaan korttelipihoja, joissa on sauna, oleskelutila ja grillikatos.

Ekologisuus näkyy taloyhtiössä esimerkiksi viljelylaatikoiden muodossa, mutta myös lisääntyneenä lainauskulttuurina.

YIT:n Tripla-kohteeseen on rakennettu käyttötavaroille lainauspiste, josta asukkaat voivat käydä hakemassa esimerkiksi porakoneen tai nokkakärryt. Asukkaille tarjotaan sähköinen palvelu, jossa on helppo viestitellä muiden talon asukkaiden kanssa.

– Triplassa on myös neljä sähköllä toimivaa yhteisautoa. Kaikkea ei tarvitse omistaa, YIT:n kehittämispäällikkö Marja Heikelä tiivistää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.