Työelämä: Huutava pula rekkaparkeista piinaa kuljettajia – olosuhteet taukopaikoilla ”epäinhimilliset"

Pääkaupunkiseudulta löytyy vain muutama alue, jossa on palveluita, kuten Vuosaari ja Vantaan Keimolan huoltoasema.

Dennis Autero asuu lähellä Vuosaaren satamaa ja voi onnekseen mennä yöksi kotiin. Moni kuljettaja ei. Harva on helsinkiläinen. Sanna Jompero

Sanna Jompero-Lahokoski

Pääkaupunkiseudulla on huutava pula raskaan liikenteen taukopaikoista. Viime vuosina ongelma on pahentunut entisestään.

– Tämän asian kanssa on jumpattu vuosia ja tehty selvityksiä, mutta paikkoja ei löydy, koska se on tehotonta maankäyttöä. Kaikki ymmärtää, että niitä tarvitaan, mutta kukaan ei halua ottaa niistä vastuuta, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri.

Tilanne muuttui huonommaksi, kun Länsisatamassa sijainneet rekkojen taukopaikat poistuivat Jätkäsaaresta alueen rakentamisen myötä.

Helsingin sataman rahtiliiketoiminnan johtaja Jukka Kallio harmittelee, että Länsisatamasta alueita on viety, mutta mitään ei ole tullut tilalle.

– Se tulee jo lainsäädännöstä, että niitä pitäisi olla. Viranomaiset siirtävät ongelmaa helposti satamalle, mutta tämä on vain pieni osa kokonaisuutta. Täytyy muistaa, että Suomi elää vientiteollisuudesta.

Helsingin satamien kautta kulkeva rekkaliikenne kaipaisi Kallion mukaan levähdysalueita keskustan ulkopuolelta, mistä rekat pääsisivät sujuvasti satamiin sen sijaan, että odottaisivat kaduilla satamaan pääsyä. Länsisataman kautta kulkee vuosittain lähes 300 000 rekkaa.

Ongelma on erittäin tuttu.

Myös Vuosaaren satamassa pula taukopaikoista on tuttu juttu. Konttiliikenteeseen keskittyvässä satamassa on muutama levähdysparkki, joissa joudutaan pakostakin yöpymään.

– Ongelma on erittäin tuttu. Meille ainoa vaihtoehto on tulla tänne. Kontti palautetaan illalla ja uuden saa vasta seuraavana aamuna, sanoo kotkalainen kuljettaja Mika Patronen.

Patronen arvioi yöpyvänsä Vuosaaren asfalttikentällä rekassaan noin kolmena yönä viikossa. Puutteita on.

– Lämmintä ruokaa ei saa illalla enää mistään. Onneksi ABC:llä pääsee suihkuun ja merimieskirkolla saunaan.

Patronen kuvailee olosuhteita ”kohtalaisiksi”. Rekassa on pieni jääkaappi, mikro ja kahvikeitin. Ratin takana on kapea nukkumatila.

Arkiöisin Vuosaaren rekkaparkit ovat tupaten täynnä.

– Tämä on iso ongelma. Jos palveluita olisi, niin kyllä kuljettajat siitä maksaisivat, sanoo Patrosen kuljettajakaveri Dennis Autero.

Kuljettajat toivoisivat turvallista eli valaistua, aidattua ja vartioitua aluetta, jossa olisi palveluita.

– Täällä ongelma ei ole vielä niin iso kuin Keski-Euroopassa, Autero sanoo.

Keski-Euroopassa konteista varastetaan tavaraa ja autoista polttoainetta. Auteron mukaan hyvä paikka rekkojen taukopaikalle olisi Kehä kolmosen varressa tai Espoossa.

– Seuraava isompi levähdyspaikka on vasta Lohjalla, toteaa Autero, joka itse asuu Itä-Helsingissä ja ajaa iltaisin kotiinsa odottamaan seuraavan päivän konttia.

Ongelma asianmukaisista taukopaikoista koskee kuitenkin isoa määrää rekkakuskeja, joista harva asuu Helsingissä.

Pääkaupunkiseudulta löytyy vain muutama alue, jossa on palveluita, kuten Vuosaari ja Vantaan Keimolan huoltoasema. Pieniä alueita, jossa voi pysäköidä on, mutta palveluita ei ole.

Kuljettajien taukopaikkaolosuhteet ovat tällä hetkellä Kauppakamarin Pasurin mukaan huonot, suorastaan epäinhimilliset.

– Olemme ministereitä myöten vedonneet, että tässä tarvittaisiin poliittista ohjausta. Vantaallakin on rekkoja siellä sun täällä. Sitten käydään vessassa ties missä sattuu. Vantaan kaupungin tulisi tuntea vastuunsa ja osoittaa välittömästi useampia taukopaikkoja hyvien yhteyksien varrelle.

Vantaata puoltaa lyhyt matka satamiin, lentoasemalle, suurimpiin logistiikkakeskuksiin sekä rakennustyömaille.

Pasuri on pettynyt asian junnaamisesta paikallaan. Uudenmaan vasta hyväksytyssä maakuntakaavassa paikkoja ei ollut eikä tällä hetkellä ehdotusvaiheessa olevassa Vantaan yleiskaavassakaan.

– Ongelma tulee koko ajan vain pahenemaan. Päävastuu pitäisi olla julkisella puolella.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen vuosille 2020–2031 on merkintä kahden taukopaikan kaavoittamisesta. Sopimus koskee Helsingin seutua eli 14 kunnan aluetta. Toteuttaminen pitäisi käynnistyä sopimuskauden aikana, viimeistään vuonna 2023.

Taukopaikan rakentamisesta valtio maksaisi 75 ja kunta 25 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.