Aurinkovoimaloita tullaan rakentamaan tulevaisuudessa muihinkin Hyrian kiinteistöihin.
Hyrian Kauppalankadulla sijaitsevan Kruunukampuksen A-rakennuksen katolla on suuri aurinkovoimala. Kaikkiaan voimala käsittää 90 aurinkopaneelia, joiden vuosituotanto on noin 25 000 kilowattituntia.
– Voimala kattaa noin 20 prosenttia kiinteistön peruskulutuksesta. Se on ihan merkittävä määrä. Toki vuosituotanto riippuu aurinkoisten päivien määrästä, Karel McLeod Smith Hyrian toimitilapalveluista kertoo.
McLeod Smithin ja Hyrian käyttö- ja huoltopäällikkö Raimo Lönnin mukaan oli itsestään selvä asia, että kun uusi oppilaitos rakennettiin, tulisi sen katolle aurinkovoimala.
– Olisihan se valtavaa luonnonvarojen haaskausta, jos sitä ei olisi tehty. En keksi yhtään järkevää syytä, miksi aurinkopaneeleita ei olisi asennettu. Takaisinmaksuaikakin on tällaisissa kohteissa aika pieni, Lönn sanoo.
Uudisrakennuksen kohdalla aurinkopaneeleiden toteuttaminen on vielä helppoa, sillä paneeleiden asennus voidaan huomioida jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Kun Kruunukampuksen uuden A-rakennuksen budjetti oli 9 miljoonaa, oli aurinkopaneeleiden osuus tästä urakasta häviävän pieni.
Aurinkopaneelit syöttävät sähköä pääkeskuksen kautta oppilaitoksen verkkoon. Jos sähköä jää yli, myydään se Carunan muuntajan kautta valtakunnan verkkoon. Toistaiseksi sähköä ei ole yli jäänyt. McLeod Smithin mukaan sähkönkulutus on Hyriassa merkittävä menoerä, vaikka lämpö hoituukin kaukolämpönä ja energiansäästötoimilla kulutusta on saatu laskettua.
– Meillä on esimerkiksi koneistamo, navetta, autokorjaamo sekä paljon ict-tekniikkaa vaativia koulutusaloja, joten uskon, että jatkossakin kaikki aurinkopaneeleiden tuottama sähkö menee omaan kulutukseen. Ehkä hiljaisempina kesäkuukausina saattaa jäädä jonkin verran yli, kun opiskelijat ovat lomalla.
Eniten aurinkopaneelit tuottavat sähköä juuri aurinkoisina kesäkuukausina. Jonkin verran ne tuottavat sähköä läpi vuoden, joskin joulukuun ja tammikuun pimeinä kuukausina se on hyvin vähäistä.
Tuotettu sähkö menee kiinteistön perussähkönkulutukseen, kiinteistötekniikkaan, kuten valaistukseen ja ilmanvaihtoon. Lönnin mukaan paneeleiden keski-ikä on noin 20-30 vuotta ja ne ovat huoltovapaita.
– Meillä paneelit ovat olleet nyt 1,5 vuotta, eikä niitä ole tarvinnut huoltaa mitenkään.
Aurinkovoimaloita tullaan tulevaisuudessa asentamaan myös muihin Hyrian kiinteistöihin sitä mukaan kun rakennuksia saneerataan. Seuraava kohde on todennäköisesti Riihimäen Sakonkadun yksikkö.
Kruunukampuksen aurinkovoimala ja muidenkin rakennusten tulevat aurinkovoimalat ovat vain yksi osa Hyrian vastuullisuusohjelmaa.
– Tämä on vain pieni hipaisu siitä kokonaisuudesta, jota tällä hetkellä Hyriassa toteutamme. Ympäristöasiat ja vihreä siirtymä ovat toiminnassamme isossa roolissa, McLeod Smith sanoo.
Hyria teetti ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa hiilijalanjälkitutkimuksen vuonna 2019. Suurin hiilijalanjättäjä on ostoenergia ja sen jälkeen suurimmat olivat henkilökunnan kodin ja työn väliset matkat sekä ostetut tuotteet ja palvelut, lähinnä elintarvikkeet maksutonta opiskelijaruokailun järjestämistä varten. Näihin voidaan vaikuttaa paljon, mm. kuljetuskalusto voidaan vaihtaa sähköiseen. Työmatkaliikennettä voidaan vähentää tekemällä osa työstä hybridinä etänä. Tulostimia on poistettu käytöstä ja sitä kautta pyritty vähentämään paperin käyttöä. Hiilijalanjälkeä pienentävät myös kierrätys, roskien ja kulutuksen vähentäminen ja kertakäyttöisyyden vähentäminen.
– Jokainen opiskelija saa ammattiin koulutuksen ohessa oppia kestävästä kehityksestä sekä miten tehdä vastuullisia valintoja omalla alallaan, millä on varmasti tulevaisuuden kannalta suuri merkitys, McLeod Smith sanoo.
