Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hyvinkään, Riihimäen ja Hausjärven kirjastojen Nepsy-nurkkauksista tukea perheille – "Aina ei tarvitse olla virallista diagnoosia"

Tarjolla on kotiin lainattavia välineitä, kuten istuintyynyjä, tiimalaseja ja painokäärmeitä.

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kirjastoissa avataan helmikuussa nepsy-nurkkaukset.

Nepsy-nurkkauksesta saa tietoa sekä ideoita, kuinka helpottaa perhearkea. Paikalta voi myös lainata kotiin kokeiluun erilaisia tukivälineitä. Neuropsykiatrisia piirteitä omaaville lapsille ne ovat usein välttämättömiä ja avain sujuvaan arkeen, mutta niistä on hyötyä kaikille.

Neuropsykiatrisen hoidon, tuen ja kuntoutuksen kehittäminen on yhtenä kehittämisen kohteena Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa.

– Tietoa erilaisista neuropsykiatrisista haasteista on paljon. Osana kokonaisuuden kehittämistä aloimme pohtia, miten tämän tiedon saisi kootusti ja helposti kaikkien saataville sekä miten lasten ja nuorten neuropsykiatrista kuntoutusta ja tukea voisi kehittää. Nepsy-nurkkaukset ovat yksi näistä kehitysideoista, hankkeessa neuropsykiatrisen kuntoutuksen suunnittelijana viime vuonna toiminut Paula Heinonen kertoo.

Nepsy-nurkkaus sisältää kansion, jossa on kootusti tietoa sekä ideoita ja vinkkejä arjen sujuvoittamiseksi. Lisäksi nurkkauksesta löytyy kirjalista aiheeseen liittyvästä tieto- ja kertomakirjallisuudesta.

– Jos haluaa jutella lapsensa kanssa vaikka tunteiden säätelystä, voi lukea yhdessä aiheeseen liittyvän kirjan. Saa vertaiskokemuksia.

Nepsy-nurkkauksesta voi lainata myös arkea helpottavia esineitä.

Aamu- ja iltatoimia helpottamaan voi kokeilla kuvallista tukea, joista näkee eri askareet kuvin. Kun lapsi on syönyt iltapalan, merkkaa hän tehtävän tehdyksi, ja näkee kuvista, että seuraavana vuorossa on hampaiden pesu. Tämä helpottaa lasta etenemään toiminnassa, eikä lasta tarvitse koko ajan muistuttaa ja käskeä.

Ennakointia helpottamaan voi testata myös tiimalasia, joka laitetaan valumaan, kun lapselle annetaan hetki aikaa vaikka leikkiä ennen iltapalaa.

– Sana ”kohta” voi olla lapselle epämääräinen. Tiimalasista hän näkee ajan kulun, Heinonen sanoo.

Jos lapsi on levoton ja hänen on vaikea istua paikoillaan, tarjoaa nepsy-nurkkaus kokeiltavaksi istuintyynyjä sekä käsissä pyöritettäviä palloja ja ketjuja.

- Kun pystyy tekemään käsillä liikettä, helpottaa se paikallaanoloa. Syliin tai hartioille asetettava painokäärme tuo puolestaan rauhoittavan painontunteen.

Erilaisia nepsy-piirteitä on lukuisia, muun muassa vaikeus keskittyä tai hallita tunteita. Voi olla myös haasteita sosiaalisissa suhteissa, viestinnässä. Lapsella saattaa olla motorisia hankaluuksia, oppimishäiriöitä tai aistisäätelyn ongelmia.

– Lapsi saattaa olla aistihakuinen. Esimerkiksi jos lapsi on koko ajan liikkeessä, voi olla, että hän tarvitsee kehollisia aistimuksia muita enemmän.

Miksi tällaisia piirteitä joillekin tulee, johtuu eri ihmisillä eri syistä. Niiden taustalla saattaa olla ADHD, ADD, autismikirjon häiriöt tai Touretten oireyhtymä. Aina ei virallista diagnoosia tarvitse olla; moni saattaa tunnistaa itsessään nepsy-piirteitä.

– Keskittyminen voi olla helppoa tai mahdotonta mutta myös kaikkea siltä välitä. Uskon, että nepsy-nurkkauksen materiaalista on hyötyä ihan kaikille, joiden arjessa on haasteita.

Heinosen mukaan kaikkea nepsy-nurkkausten tarjoamaa tietoa ja välineistöä ei tarvitse ottaa haltuun heti, vaan asioita kannattaa kokeilla kaikessa rauhassa, mikä sopii omaan arkeen ja elämään.

Nepsy-nurkkausten avajaisia vietetään Hausjärven kirjastossa (Sykärintori) ti 7.2. klo 18–19, Riihimäen kirjastossa (Kauppakatu 16) ke 8.2. klo 17–18 ja Lopen kirjastossa (Kauppatie 3) to 16.2. klo 17–18. Nepsy-nurkkauksia löytyy Kanta-Hämeestä myös Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastoista.

Leijonaemot kutsuu hyvinkääläisten erityislasten vanhempia mukaan toimintaan – "Parasta on toisilta saatu tuki"

Aloitteilla haetaan ratkaisuja uimalan messuongelmaan, ruoka-avun jakamiseen ja nepsy-oireiden hoitamiseen

Eetu, 16, on viettänyt oppitunteja yksin käytävällä – äiti turhautui erityisen tuen puutteeseen koulussa: "Väärin on se, että näillä nuorilla on vahvuuksia, joita ei haluta hyödyntää"

"Kysymys ei saa kuulua niin, että sopeutuuko lapsi yhteiskuntaan" – nepsy-nuorella aivot toimivat toisin kuin muilla