Virtuaalitodellisuuden käyttö opetuksessa tarjoaa hurjasti mahdollisuuksia.
Hausjärven lukion oppilaiden historiantunti alkaa varustautumalla VR-lasein ja -ohjaimin. Ei näytä ihan tavanomaiselta oppitunnilta? Viime syksynä Hausjärven yläkoulussa ja lukiossa historian ja yhteiskuntaopin aineopettajana aloittanut Robert Hakamo on valtavan innoissaan mahdollisuudesta hyödyntää virtuaalitodellisuutta opetuksessa.
– Valmistuin historian aineopettajaksi 2021 keväällä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta. Opiskeluvuosina perehdyin myös virtuaaliteknologian käyttöön opetuksessa, hän kertoo.
Hausjärven lukio käynnisti syksyllä 2021 yhdessä Janakkalan lukion ja Lopen lukion kanssa Opetushallituksen rahoittaman hankkeen, jonka tavoitteena on löytää uudenlaisia oppimismenetelmiä ja -materiaaleja. Hausjärvellä on panostettu todenteolla virtuaalitodellisuuteen.
Hakamon mukaan virtuaalitodellisuuden avulla historia voidaan tehdä oppilaille eläväksi.
– Virtuaalitodellisuus pystyy tarjoamaan jotain todella erilaista ilman, että joutuu lähtemään mihinkään reissuun.
Hakamo on vienyt lukion opiskelijat kävelylle Rooman Colosseumille.
– Olemme käyneet ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa ja käyneet katsomassa, miltä Helsinki näyttäisi, jos se olisi sodan hävittämä, kuten Aleppo. Virtuaalitodellisuuden kautta pääsee mihin vain: Nefertitin hautaan, pommikoneen ohjaamoon.
Viime viikolla Hausjärven lukion oppilaat rakensivat virtuaalitodellisuudessa omia museohuoneita, joissa on esillä tietyn aikakauden esineistöä ja maalauksia.
– Lopuksi opiskelijat pääsevät käymään toistensa luomissa museoissa.
Taika Tapaninen ja Nella Niiranen kertovat tekevänsä renessanssiin liittyvää museohuonetta.
– Tämä on täysin erilaista kuin muut tunnit. Hyvää on, että asiat jäävät näin paremmin mieleen, Tapaninen kertoo.
Eerika Leppälän mukaan on paljon kivempaa konkreettisesti tehdä jotain kuin että vain luettaisiin ja kuunneltaisiin. Asiat muistaa näin paremmin.
– Ja onhan tämä kivaa.
Uusien kokemusten tarjoaminen oppilaille innostaa myös opettajaa.
– Kirjat ja lukeminen ovat edelleen tärkeä osa opetusta. Ongelmana on ollut, miten saada kirjat heräämään henkiin monille opiskelijoille. Tämä on yksi keino siihen.
Hakamo korostaa, ettei kyse ole pelistä tai viihteestä, vaan siitä, että saadaan oppilaat innostumaan. Herätetään teoria henkiin.
– Emme tee tätä huvin vuoksi, vaan jotta oppiminen helpottuisi.
VR-laitteistoa ovat käyttäneet Hausjärven lukiolla myös muiden aineiden opettajat. Kuvaamataidon tunnilla sitä on käytetty taideteosten tekemiseen, ja biologian tunnilla on kirjaimellisesti sukellettu ihmisen kehon sisälle tutustumaan elimistöön ja elimiin. Mahdollisuuksia on vaikka mihin.
Laitteisto on tietysti arvokas, eikä huonoa kannata ostaa.
– Siitä ei ole mitään iloa, että katsellaan pikselimössöä. Laitteiston pitää olla hyvä, jotta sitä on miellyttävä käyttää. Mutta jos sitä hyödynnetään useissa oppiaineissa, on se kustannustehokasta.
Teknologia vaatii myös opettajalta paljon ennakkotyötä. On löydettävä sopiva aineisto. VR-teknologian hyödyntäminen opetuskäytössä on vielä vähäistä, joten varsinaista pedagogista ohjelmistoa on saatavilla vähän. Pelimaailmassa ollaan kuitenkin jo valtavan pitkällä, ja tätä materiaalia pystyy hyödyntämään myös opetuksessa.
Vielä toistaiseksi virtuaalitodellisuutta käytetään perusopetuksessa varsin vähän. Hakamo kannustaa rohkeasti kokeilemaan.
– VR-laitteisto voi olla opetusväline siinä missä oppikirja tai tietokone. Tässä on valtavasti mahdollisuuksia tukea nuorten oppimista eri tavalla.
Hakamon mukaan tällä hetkellä teknologiasta ovat kiinnostuneet lähinnä pienet lukiot.
– Pienet lukiot eivät voi kilpailla suurten lukioiden kanssa koossa ja taloudellisissa resursseissa, mutta ne voivat kilpailla opetuksen laadussa.
