Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

"Tärkeintä on hyvä tarina" – kirjojen kirjoittaminen on palkitulle Heikki Kännölle tutkimusmatka ja seikkailu

Kirjailijana Kännön tavoitteena on ollut luoda niin laadukas kauhu- ja fantasiatarina, että se luokiteltaisiin korkeakulttuuriksi.

Runeberg-palkinnolla palkittu ja kahdesti Finlandia-palkintoehdokkaana ollut turkulaiskirjailija Heikki Kännö rakastaa kirjoja. Hän on rakastanut kirjoja ja tarinoita pikkupojasta saakka.

– Äitini luki ääneen, ja isäni kirjoitti kirjoja myöhäisemmällä iällä. Meidän perheessämme on aina arvostettu kirjoja.

Kännö kertoo haaveilleensa kirjailijan ammatista jo nuorena, mutta ajatus tuntui mahdottomalta. Lukion jälkeen hän päätyi opiskelemaan taidemaalariksi. Kirjat ja kirjoittaminen eivät kuitenkaan unohtuneet. Kännön mukaan kuvataiteet eivät olleet kuitenkaan harha-askel, vaan askel lähemmäs taiteen tekemistä.

Kirjailijana hänen missionaan on ollut luoda niin laadukas kauhu- ja fantasiatarina, että se luokiteltaisiin korkeakulttuuriksi. Samaan aikaan hän haluaa jatkuvalla syötöllä oppia uusia asioita.

– Inhoan tyhmyyttä. Haluan sivistää itseäni.

Kännölle kirjojen kirjoittaminen onkin pitkälti henkilökohtainen tutkimusmatka.

– Valitsen aiheen, josta en tiedä yhtään mitään, mikä pakottaa ottamaan selvää asioista.

Inhoan tyhmyyttä. Haluan sivistää itseäni.

Heikki Kännö

Oppimansa ja löytämänsä asiat hän muokkaa kirjoittamalla ymmärrettävään, mutta myös vetävään muotoon. Suureksi seikkailuksi, joka houkuttelee lukemaan.

Kännö on kirjoittanut neljä kirjaa. Esikoisteos Mehiläistie (2017) sai alkunsa, kun hän kiinnostui saksalaisesta taiteilijasta Joseph Beyusista (1921-1986). Hänen toinen romaaninsa Sömnö (2018) palkittiin Runeberg-palkinnolla. Kolmas teos Runoilija (2020) oli Finlandia-ehdokas, kuten myös vuonna 2022 julkaistu Ihmishämärä. Kännön mukaan Ihmishämärä syntyi hänen halustaan tietää kaikki mahdollinen klassisesta musiikista ja oopperasta, etenkin Wagnerin suurteoksesta Nibelungin sormus.

– Alun perin Ihmishämärän tarinan piti tulla osaksi Sömnöä, jota varten tein taustatutkimusta kahdeksan vuoden ajan. Sitten kyseinen kohta karsiutui pois. Julkaisin tarinan sitten omana kirjanaan.

Kännön neljää kirjaa voidaan ajatella eräänlaisena kokonaisuutena.

– Yksi asia johtaa toiseen. Jokainen kirja synnyttää uuden kirjan.

Saamistaan ehdokkuuksistaan ja palkinnoistaan hän on iloinen. Ne kannustavat jatkamaan eteenpäin.

– Totta kai sitä pelottaa, että joutuu tyrmätyksi. Kun istuu alas kirjoittamaan, pelot onneksi unohtuvat. Kun kirjoitan, kirjoitan itselleni. En ajattele kirjoittaessani lukijoita, ja niin se pitää ollakin.

Esille kirjoissa nousevat muun muassa ympäristöasiat sekä ihmistenvälinen tasa-arvo.

Kännö kertoo pyrkineensä tietoisesti eroon myös kaikista esikuvista ja vaikutteista.

– Kirjailijana minulle on ollut alusta saakka tärkeää, etten jäljittele ketään. Haluan pyrkiä eroon kaikista vaikutteista ja olla omaperäinen.

Kännön kirjoissa on paljon ajatuksia herättävää asiaa. Esille nousevat muun muassa ympäristöasiat sekä ihmistenvälinen tasa-arvo.

– Ajatuksiaan voi tuoda esille asioiden kautta, mutta en halua saarnata eikä heristää sormea. En kirjoita pamfletteja vaan kaunokirjallisuutta. Tärkeintä on hyvä tarina.

Kirjailija Heikki Kännö vierailee Hyvinkään kirjastossa 24.1. klo 13. Tilaisuuteen on rajoitettu vapaa pääsy.