Itsenäisyyspäivänä on syytä iloita siitä, mitä hienoja asioita Suomessa on tarjolla. Moni mainio, mutta arkinen käytäntö tai ilmiö on lähtöisin Suomesta – tai ainakin ne voivat olla perin harvinaisia maailmalla.
1. Äitiyspakkaus
Äitiyspakkaus on suomalainen keksintö, jonka perusteella muissa valtioissa on otettu käyttöön vastaavia tuotteita.
Vuoden 2022 äitiyspakkaus sisältää vuodelaatikon, patjan, peitteen, ulkohaalarin, makuupussin sekä lämpötöppöset ja -rukkaset. Pakkauksessa on myös peitemakuupussi ja viltti, myssyjä, bodyja sekä housuja, sukkia ja lapasia.
Lisäksi äitiyspakkaus sisältää lakanoita, pyyhkeitä, hygieniatarvikkeita, sideharsoliinan, kuolalapun ja ruokakaukalon. Samoin unilelu ja ensikirja ovat pakkauksen antia.
Kuluvana vuonna mukana on yhteensä 43 erilaista tuotetta, minkä lisäksi äitiyspakkauslaatikkoa voi käyttää vuoteena.
Suomen mallin innoittamana äitiyspakkauksen tyylisiä kokeiluja on tehty kaikkiaan yli 30 maassa – muun muassa Skotlannissa, Irlannissa, Kanadassa, Japanissa ja Uudessa-Seelannissa.
2. Maksuton kouluruokailu
Maksuton kouluruokailu on maailmanlaajuisestikin hyvin harvinainen etu – varsinkin, kun ajatellaan suomalaisen kouluruoan korkeaa tasoa.
Opetushallituksen laskujen mukaan nykyisin lähes 840 000 lasta ja nuorta nauttii koulupäivittäin maksuttoman aterian.
Suomalaisella kouluruokailulla on pitkät perinteet, sillä laki kouluruokailusta säädettiin jo vuonna 1943. Vastaavaa lainsäädäntöä ei ollut tuolloin missään muussa maassa. Laki astui voimaan 1948.
Kouluruokailua pidetään yhtenä suomalaisen yhteiskunnan ja koulumenestyksen takaajana. Sen avulla on tuotu esiin muun muassa terveellistä elämäntapaa ja pöytätapoja sekä siirretty suomalaista ruokakulttuuria uusille sukupolville.
Kouluaterian tulee olla myös tarkoituksenmukaisesti järjestetty, ohjattu ja täysipainoinen. Näin ei ole läheskään kaikissa muissa maissa, vaikka niissä kouluateria tarjottaisiin: eteen voidaan tuoda esimerkiksi lähinnä välipaloja sisältävä eväslaatikko, jonka sisältö voi olla ravintoarvoltaan hyvinkin niukka.
Esimerkiksi Espanjassa kouluruoka voi sisältää omelettia, pienen kupillisen kasviskeittoa, banaanijogurtin ja vettä.
New Yorkissa puolestaan kouluissa syödään vaikkapa paistettuja papuja, lihapullia, porkkanoita, parsakaalia, persikkaa, banaania ja suklaamaitoa.
Länsiafrikkalaisessa Malissa kouluruoka voi sisältää esimerkiksi vain pieniä paperiin kääräistyjä donitseja.
3. Jokamiehenoikeudet
Suomessa on lähes ainutlaatuisen laajat jokamiehenoikeudet.
Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta siitä, kuka alueen omistaa.
Kellä tahansa on oikeus liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen metsässä, luonnonniityllä ja vesistöissä. Myös ratsastus on sallittu luonnossa.
Jokaisella on myös oikeus poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja sekä onkia ja pilkkiä. Jokaisen oikeuksiin kuuluu lisäksi veneillä, uida ja peseytyä vesistössä ja kulkea jäällä.
Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan eikä maan haltijan lupaa, eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa.
Jokamiehenoikeutta ei kuitenkaan saa käyttää haittaa tai häiriötä tuottavalla tavalla. Luonnossa ei saa tehdä mitä hyvänsä – esimerkiksi moottoriajoneuvoilla ei saa ajaa luonnossa ilman maanomistajan lupaa.
Avotulen tekoon tarvitaan lupa, ellei ole kysymyksessä aivan pakottava tarve. Sen sijaan grilliä tai retkikeitintä saa käyttää.
Kasvavia puita ei saa kaataa, eikä jäkälää, sammalta tai varpuja saa kerätä. Sama koskee myös kuivuneita tai kuivaneita puita.
Täysin ainutlaatuisia jokamiehenoikeudet eivät kuitenkaan ole, sillä vastaavia oikeuksia on Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa, Skotlannissa ja Sveitsissä.
Suomessa nämä oikeudet ovat kuitenkin harvinaisen laajoja.
4. Perusturva
Perusturva on Suomessa harvinaisen kattava, vaikka sitä verrattaisiin muihin eurooppalaisiin maihin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) on vertailtu perus- ja vähimmäisturvaetuuksia Suomen ja viiden muun maan välillä. Selvitys vertailusta julkaistiin elokuussa ja siihen valittiin maamme lisäksi myös Alankomaat, Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska ja Viro.
Näihin viiteen muuhun maahan verrattuna Suomessa on selvästi kehittynein perusturva. Suomea lukuun ottamatta erillisiä perusturvaetuuksia löytyi kattavasti vain työkyvyttömille ja ikääntyneille.
Työttömyyden, lapsen syntymän tai sairauden tapauksessa perusturvaetuuksia löytyi vertailumaista niukasti. Työmarkkinatuen kaltainen etuus löytyi vain Ruotsista. Muissa maissa työttömät ovat pääasiassa vähimmäisturvaetuuden varassa.
THL:n mukaan perusturva onkin suomalaiselle järjestelmälle ja keskustelulle tyypillinen käsite ja ilmiö eikä vastaavaa löydy kansainvälisesti.
5. Onnellisuus
Suomi on maailman onnellisin maa – tämä luonnehdinta ei suinkaan ole tuulesta temmattu väite. Näin kertoo viime maaliskuussa julkaistu World Happiness Report (WHR), jonka data on kerätty vuonna 2021.
Itse asiassa Suomi on jo viisi kertaa peräkkäin kiilannut tilastojen kärkeen maailman onnellisimpana maana.
Suomen jälkeen onnellisimpia maita ovat nyt Tanska, Islanti, Sveitsi ja Hollanti. Kaikki Pohjoismaat ovat päässeet listauksen kymmenen parhaan maan joukkoon.
Onnellisuuden osatekijöitä ovat luottamus, sosiaalinen yhtenäisyys, hyvä työ- ja vapaa-ajan tasapaino sekä ilmainen koulutus ja terveydenhuolto. Näiden asioiden korkea taso on nostanut myös Skandinavian maat onnellisuuslistausten kärkeen.
WHR:n kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan nykyistä elämäänsä asteikolla 0–10, jolla paras mahdollinen elämä on 10 ja huonoin 0.
Lisäksi onnellisuutta selvitetään kysymyksillä edellisen päivän naurun, ilon ja mielenkiinnon sekä toisaalta huolen, surun ja vihan tuntemuksilla tai kokemuksilla.
Suomen onnellisuus on raportin asteikolla 7,82 – ja listan viimeisenä olevan Afganistanin 2,4.