Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

"Onhan esitys aika posketon" – Uusimaa jyrähti keskustan erityistalousaluesuunnitelmista

Edunvalvonta: Maakuntaliitto katsoo, että hanke on esitetyssä muodossaan epätasa-arvoinen ja jopa syrjivä.

Uudenmaan liitossa nousi taannoin tukka pystyyn, kun sähköpostiin kilahti keskustan puoluetoimiston viesti. Puoluetoimisto tiedusteli maakuntien näkemystä siitä, että Itä- ja Pohjois-Suomeen perustettaisiin kaksi erityistalousaluetta.

– Hyvää esityksessä on tietysti se, että siinä katsotaan että kärsiviä alueita pitäisi jollain lailla auttaa. Noin muuten onhan esitys aika posketon. Huonoa on ennen kaikkea sen epätasa-arvoisuus. Uusimaa on jo lähtökohtaisesti erityistalousalue, sillä täällä tuotetaan kolmasosa maan bruttokansantuotteesta ja meillä on myös kolmasosa koko Suomen työpaikoista, kommentoi Uudenmaan liiton suunnittelupäällikkö Ulla-Mari Karhu.

Asia ei ole tuore, sillä keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko väläytti erityistalousalueita kesäkuussa avatessaan puoluekokouksen. Käytännössä eritystalousalue tarkoittaa verohelpotuksia: Saarikko kokeilisi työnantajien sosiaaliturvamaksujen ja yhteisöveron alentamista sekä työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kritisoi Saarikon esitystä tuoreeltaan Kalajoella järjestetyssä kokoomuksen puoluekokouksessa liian himmelimäiseksi. Mykkäsen mukaan tilanne synnyttäisi olisi lande vastaan stadi -asetelman, jos tukijärjestelmien lisäksi myös verotus pitäisi säätää maakunnittain.

– Voi sanoa, että kuntatalous on vahvasti meidän maakuntamme varassa, sanoo Ulla-Mari Karhu.

Muukin maakunnan lisäarvo on Karhun mukaan helposti todennettavissa lukujen avulla.

– Puolet Suomen uutta kasvua ja työpaikkoja luovista tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksista syntyy Uudellamaalla. Esimerkiksi seudun väestön korkea koulutus- ja osaamistaso sekä huipputasoinen korkeakoulusektori ovat taanneet Uudellemaalle pitkään hyvät edellytykset tuottaa kestävää kasvua koko Suomelle, Karhu huomauttaa vastauksessaan keskustan kyselyyn.

Hän pitää ongelmana sitäkin, että julkisessa taloudessa verotulojen tasausta ei tehdä riittävän seikkaperäisesti.

– Kasvavia alueita ei siinä tunnisteta. Tasaus ei ole missään tapauksessa toiminut kuntien hyväksi, hän sanoo.

Ensi vuonna toteutuva sote-uudistus on luomassa tilanteeseen omat ongelmansa.

– On syntymässä tilanne, että alueet eivät pysty itse päättämään omasta rahoituksestaan. Tämän seurauksena Uusimaa kärsii, Karhu kritisoi.

Uudenmaan liitossa suhtaudutaan skeptisesti yleensäkin siihen, että nyt puhutaan "erityistalousalueista".

– Suomessa on ollut useiden vuosikymmenten ajan erityistalousalueita ja nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomessa, vaikka alueista ei ole käytetty tätä nimitystä. Esimerkiksi valtionosuudet, verotulojen tasausmekanismi, investointituet, elinkeinotuet alueille, joissa väestö vähenee, ovat kaikki osaltaan keinoja hoitaa Suomen erityistalousalueita. Haluttomuus korjata elinkelvottomien alueiden kuntarakennetta on myös ollut tapa ylläpitää erityistalousalueita. Tällainen toiminta ei voi jatkua nimeämällä asia uudelleen, Karhu kommentoi.

Liitossa on myös mietitty useampia tapoja kehittää järjestelmää niin, että se olisi alueellisesti tasa-arvoinen.

– Ensinnäkin valtionosuusjärjestelmä ja verotulojen tasausjärjestelmä tulisi uudistaa niin, että se aidosti kannustaa alueita kasvuun ja elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Sitten tulisi korottaa valtionosuusjärjestelmän vieraskielisyyden perushintaa ja tehdä valtionosuusrahoitukseen tasokorotus kasvatukseen ja koulutukseen.

Uudenmaan liitto myös siirtäisi painopistettä ministeriöiden valtionavustuksista yleiskatteiseen valtionosuusjärjestelmään.

– Näin valtionavustukset kohdentuisivat jatkossa aidosti toiminnan kehittämiseen. Valtionosuuksien indeksikorotukset tulisi maksaa vuosittain ja täysimääräisinä. Lisäksi kuntien veropohjaa tulisi parantaa korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta.