Pientalojen puulämmityksestä saattaa ensi talvena tulla Suomessa merkittävä ympäristöongelma, jos sähkön hinta kallistuu roimasti ja omakotiasukkaat siirtyvät sankoin joukoin puunkäyttäjiksi.
– Monella suunnalla on merkkejä siitä, että puunkäyttö lisääntyy tulevana talvena reilusti. Takkoja ja tulisijoja asennetaan nyt ennätysmäisen paljon ja esimerkiksi nuohoojilla ovat työlistat aivan täynnä. Kyllä sillä on väistämättä vaikutusta ilmanlaatuun, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän arvion mukaan noin 250 suomalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti sairauksiin, joita aiheuttavat juuri puunpoltosta syntyvät pienhiukkaset.
Puuta poltettaessa syntyy myrkyllisiä ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä, jotka ovat haitallisia muun muassa hengityselinsairaille. Yksi pahimmista on bentsoapyreeni.
– Astmaatikoille nämä yhdisteet voivat hyvinkin laukaista astmakohtauksen. Pitempiaikainen altistuminen puolestaan lisää erilaisten sydänsairauksien riskiä, Väkevä muistuttaa.
THL:n keräämien tietojen mukaan Suomen kaikista pienhiukkaspäästöistä peräti 40 prosenttia syntyy puuta poltettaessa. PAH-yhdisteiden päästöistä puunpoltto aiheuttaa peräti 80 prosenttia.
Päästöjä voidaan kuitenkin kotikonstein vähentää. Puuta polttavat omakotiasujat tekevät usein kaksi virhettä, jotka tuottavat turhaan lisäpäästöjä. Jos takkaan tai uuniin tungetaan märkiä tai liian suuria polttopuita, päästöt jopa moninkertaistuvat. Samoin käy, jos takkaan ahdetaan liikaa klapeja.
– On myös syytä muistaa, että kaikki palava materiaali ei sovi poltettavaksi tulisijassa. Esimerkiksi maitotölkkien, muovipakkausten ja muiden roskien poltto vahingoittaa tulisijaa ja tuottaa erityisen paljon savua ja terveydelle haitallisia yhdisteitä, kertoo Väkevä.
Väkevän mukaan myöskään maalattu, kyllästetty tai muita haitallisia aineita sisältävä puu tai lastulevy eivät sovellu poltettaviksi, vaan ne on syytä viedä suoraan kierrätykseen.
Myös tulisijatyyppi ja ikä vaikuttavat päästöihin. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että uudemmat tulisijat ovat vähäpäästöisempiä kuin vanhemmat. Poikkeuksiakin toki on.
Etenkin pientaloalueilla puunpoltosta syntyvät savut jäävät usein leijumaan matalalle pihapiiriin, ja osa savuista kulkeutuu ilmanvaihdon kautta asuntojen sisätiloihin.
Huonoista puunpolttotavoista saattaa aiheutua merkittäviä määriä pienhiukkasia ja häkää myös suoraan asunnon sisäilmaan.