Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kun hyvinkääläinen Kristiina Urtamo laittoi pellettikattilansa Torille myyntiin, se olisi myyty yhdessä vuorokaudessa moneen kertaan – "Nyt kannattaa vaihtaa suora sähkö puuenergiaan tai maalämpöön"

Huolihan minulla on heistä, jotka asuvat vanhahkossa sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Aikanaan suuresta osasta on poistettu tulisijat, kun siihen kehotettiin. Siksi monella ei ole enää uuneja tai takkoja.

Näin sanoo Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Kristiina Urtamo.

Urtamo toteaa, että keneltä tahansa on voinut jäädä sähkösopimus oikeaan aikaan kilpailuttamatta, tai käytössä voi olla pörssisähkö. Silloin sähkölasku voi olla todella kallis, eikä vanhassa omakotitalossa ei ole useinkaan esimerkiksi älysähköä.

– Nyt monella on iso huoli ja suru, että joutuvat luopumaan energiakriisin takia omakotitalostansa. Ihmisiä pelottaa, miten he pärjäävät.

Ensimmäinen Urtamon omistusasunto oli 1970-luvun alussa kerrostalo-osake Riihimäen Peltosaaressa. Se oli siihen aikaan kehittyvän seudun ensimmäisiä, tuliteriä kerrostaloja. Talo oli ylipäänsä ensimmäisiä koko kaupunginosassa.

– Siinä oli sähkölämmitys. Sähkön hinta ei tosin näkynyt sen ajan öljykriisissä. En muista, että vastike olisi noussut. Patterit pauhasivat tulikuumina, mikä oli hieman vaarallistakin, Urtamo muistelee.

– Sähkölämmitys oli mielestäni hankala, koska eihän sen kautta voinut oikein säästää energiaa.

Vuonna 1977 Urtamo muutti öljylämmitteiseen omakotitaloon. Silloin pahin energiakriisi oli jo ohitse.

– Siihen aikaan ei voinut hirveästi valita. Lähes kaikki seudun omakotitalot olivat joko öljy- tai sähkölämmitteisiä, ja sähköä en halunnut.

Urtamo, 70, mainitsee, että hänen lapsuudessaan 1950-60-luvuilla moni oli toisin.

– Riihimäen Petsamossa monia omakotitaloja lämmitettiin hiilellä. Naapurissakin oli hiilikellari.

Nyt Urtamo on asunut vuosia Hyvinkäällä, tällä hetkellä Hyvinkäänkylän maaseudulla.

Lapsuudessani Riihimäen Petsamossa lämmitettiin omakotitaloja hiilellä.

Kristiina Urtamo

– Tämä talo on uusi, 2000-luvun taloja. Minulla on tällä hetkellä vielä pelletti- ja hakelämmitys. Otin sen, kun puuta oli helppo siihen aikaan saada.

Urtamo vaihtoi terveyssyiden vuoksi puhtaan hakkeen pellettiin, koska sitä on kätevää tilata kotiin.

Juuri nyt hän on vaihtamassa pellettiä maalämpöön, osin terveyssyiden takia, osin sen vuoksi, että pellettikattila on aikansa tuote. Sen puhdistaminen on 1,5 tunnin prosessi pari kertaa kuukaudessa.

– Nykyajan pellettikattilat ovat huomattavasti vaivattomampia, Urtamo painottaa.

Vanha pellettikattila nousi edellisestä huolimatta arvoon arvaamattomaan, kun Urtamo laittoi sen jokin aika sitten nettiin Torille myyntiin.

– Sain yhden vuorokauden aikana valtavasti ostopyyntöjä. Moni oli valmis ostamaan kattilan varaenergianlähteeksi. Sitten mietin, että enpä myykään kattilaa, vaan pidän sen itselläni pahan päivän varalta.

Oletko luonteeltasi supervarautuja?

– Olen varmaan aina ollut varautuja, ehkä se on tyypillistä meidän ikäpolvelle. Mutta kyllä se on myös luonnekysymys, tyttäreni on ihan samanhenkinen, Urtamo naurahtaa.

– Talostani löytyy pari tulisijaakin, hän lisää.

Kristiina Urtamo suosittelee erityisen painokkaasti lämmitysmuodoksi sähkön tilalle haketta tai pellettiä, varsinkin, jos järjestelmiä muutoinkin jo on talossa valmiina.

– Pojallani on talossaan vesikiertoinen puulämmitys. Hän osti sittemmin ilmalämpöpumpun, kun joutui olemaan paljon kotoa töiden takia poissa. Nyt hän on hankkinut taloonsa automaattipellettijärjestelmän ilmalämpöpumpun sijaan.

– Kun ottaa automatiikan, ei pellettiä tarvitse latoa jatkuvasti pesään. Kattila pössöttelee siellä viikon itseksensä.

En muista, että vastike olisi noussut. Patterit pauhasivat tulikuumina.

Kristiina Urtamo öljykriisin ajasta peltosaarelaisessa kerrostalossa

Maalämpö ja puu ovat hyvä vaihtoehto, Urtamo sanoo ja jatkaa, että jos nämä eivät toimi, on ilma-vesilämpöpumppu yksi vaihtoehto korvata suora sähkölämmitys.

On paljon puhetta siitä, että monella pienituloisella eläkeläisellä varallisuus ei riitä esimerkiksi omakotitalon öljylämmityksen toiseen energiamuotoon vaihtamiseen. Mitä opastaisit heitä tekemään nykytilanteessa?

Urtamo toteaa, että asiassa tulevat nopeasti tulorajat vastaan.

– Jos asuu maaseudulla tai ylipäänsä Etelä-Suomessa ja omistaa vaikkapa hyvin pienen metsäpalstan, se palsta arvostetaan niin korkealle, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran avustuksissa varallisuusraja tulee täyteen. Kaikelle omaisuudelle lasketaan niin korkea arvo.

Vanhustyön Keskusliitolla on Urtamon mukaan korjausneuvontanumero, josta voi kysyä, millaisia mahdollisuuksia kodin lämmitykseen voisi löytyä.

Lisäksi Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistyksessä on neuvontanumero, puh. 044 979 2023, keskiviikkoisin kello 16-18, josta voi kysyä neuvoa vaihtaessaan lämmönlähdettä uusiutuvaa energiaa käyttäväksi.

Urtamo vinkkaa, että tiivisteet kannattaa olla niin ovissa kuin ikkunoissa kunnossa.

– Jos kuuluu omakotiyhdistykseen, on esimerkiksi Hyvinkäällä oma omakotitalkkari, joka voi tulla auttamaan tiivistämisessä.

Urtamo painottaa, että yksin ei saa missään tapauksessa jäädä. Jos sukulaisia ei ole lähistöllä, energiakriisistä kannattaa keskustella ystävien ja tuttujen kanssa.

– Vanhusten keskusliittoon kannattaa ylipäänsä olla yhteydessä, jos sähkö- tai öljylaskut mietityttävät. He ovat puolueettomia ja tietävät tarkasti asiat, joita on osattava hoitaa viranomaisten kanssa.

– Ikäihmiset ovat energiakriisissä haavoittuvimmassa asemassa.