Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hyvinkäällä vaikuttaneen Anu Kolmosen esikoisteos kertoo sukupolvelta toiselle siirtyvästä taakasta: "Vaikeudet eivät aina hio timantteja"

Vartisaanivalssi pistää pohtimaan omia elämänrihmojaan.

Kirjojen kirjoittaminen on ollut Anu Kolmosen mielessä aina.

– Kirjoitin satuja ja tarinoita jo pikkutyttönä. Kirjoittaminen on minulle luonteva tapa ilmaista itseäni, ja olen jo pitkään miettinyt kirjan kirjoittamista. Aika ei ole vain riittänyt siihen, hän kertoo.

Sitten Kolmonen sairastui. Ensin hänen selkänsä leikattiin synnynnäisen vian vuoksi, leikkaus ei ihan onnistunut ja sitten tuli paha nivelreuma. Kolmonen joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle, ja aika aukeni.

Elokuussa julkaistu esikoisteos Partisaanivalssi avaa lukijan eteen Peräpohjolan elämän, ihmiset ja historian. KM kasvatuspsykologiksi Oulun yliopistosta valmistuneelle Kolmoselle ihmisten ymmärtäminen on ollut aina tärkeää. Tätä heijastelee myös hänen esikoisteoksensa.

Partisaanivalssi sai syntykipinänsä oikeasta elämästä.

– Kun isäni kuoli, perin hänen päiväkirjansa. Ne kirjat paljastivat ihan toisenlaisen isän kuin se, jonka minä tunsin. Minulle tuli valtava tarve ymmärtää isääni, rakentaa hänen elämänsä kokonaiseksi.

 Ihmisille tapahtuu pahoja asioita, eivätkä vaikeudet hio aina timantteja. Lopputuloksena saattaa olla hyvin traumatisoituneita ihmisiä.

Anu Kolmonen

Kirjasta heijastuu vahvasti Peräpohjolan kieli, kulttuuri ja elämä. Kolmonen kertoo varttuneensa pienessä kylässä, joka oli hyvin epätavanomainen kasvuympäristö.

– Alueella politiikka, sosialismi, on määrännyt elämää enemmän kuin mikään muu. Toisaalta leimallista on ollut myös lahkolaisuus ja eri herätysliikkeet.

Partisaanivalssi kertoo naisesta, joka perii isänsä muistikirjat. Paljastuu suvun pitkään vaiettu salaisuus, joka on vaikuttanut vahvasti suvun elämään sukupolvelta toiselle. Kirjassa liikutaan vuodesta 1918 nykypäiviin saakka.

Vaikka kirja sai alkunsa Kolmosen omasta elämästä ja kirjassa on paljon todellisia tapahtumia, kuten Sallaan jatkosodan loppupuolella tehty partisaani-isku, on kirja ennen kaikkea fiktiota.

– Kirjoittaja kirjoittaa omalla tavallaan aina omasta elämästään. Mikään autofiktiivinen tarina tämä ei kuitenkaan ole, vaan kirjan henkilöhahmot elävät ihan omaa elämäänsä.

Keskeistä kirjassa on sukupolvelta toiselle siirtyvä taakkasiirtymä. Asioista vaikenemisen kulttuuri sekä tavat suhtautua asioihin, kuten hylätyksi tulemisen tunne ja kelpaamattomuuden tunne, voivat periytyä. Ihminen oireilee, vaikka ei enää edes tiedä syytä sille miksi.

– Ihmisille tapahtuu pahoja asioita, eivätkä vaikeudet hio aina timantteja. Lopputuloksena saattaa olla hyvin traumatisoituneita ihmisiä.

Kolmonen kertoo haluavansa välittää kirjallaan vahvan tunnekokemuksen. Hän toivoo, että kirja herättää lukijoita pohtimaan myös omia elämänrihmojaan.

Anu Kolmonen on kotoisin Rovaniemen lähistöltä Tervolan kylästä. Nykyisin hän asuu Oulussa, mutta Hyvinkääkin on hänelle merkityksellinen paikka.

– Olen viettänyt Hyvinkäällä lähes kaikki loma-ajat lapsuudesta saakka. Siellä asuu sukulaisia ja ystäviä.

Kolmonen asui itsekin Hyvinkäällä viiden vuoden ajan 2000-luvun loppupuoliskolla.

– Pidin Mummon Mökki -kahvilaa ja pitopalvelua. Kun muutin Hyvinkäältä pois, näin pitkään unia asiakkaistani. Muistan vieläkin kuka tilasi mitäkin, hän naurahtaa.