Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Promenadigalleriassa on esillä maalauksia, joissa sattumalla on sormensa pelissä: "Sattuma on parempi tekijä kuin tekijä itse"

Kirkkaimmista keltaisen ja oranssin sävyistä mustaan ja valkoiseen – Taideasemalla ja Promenadigalleriassa on näytillä koko paletti.

Vapaan taidekoulun ja Kuvataideakatemian käynyt värimaalari Timo Sailaranta on tuonut näytille maalauksiaan Hyvinkään Taideasemalle ja Promenadigalleriaan. Edellisen kerran hänen töitään on ollut esillä Hyvinkään taidemuseossa vuonna 2012. Sailaranta maalaa maisemia ja asetelmia.

– On sanottu, että taiteilijalla on 2–3 aihetta. Minulla näyttäisi olevan kaksi. Oli minulla kolmaskin, mutta se on unohtunut. Ehkä se ei ollut tärkeä.

Vaikka Sailarannan aiheet ovat vahvasti realistisia, muuttuvat näkymät hänen mielenmaisemassaan aivan omanlaisikseen. Värit ovat kaikista tärkeimmät. Eikä pelkästään väri, vaan värin massa, tuoksu ja tuntuma. Hän ei voisi kuvitella maalaavansa millään muulla kuin öljyllä. Paksut palettiveitsellä tehdyt värikerrokset kuivuvat hitaasti, mutta se kuuluu asiaan. Idea saattaa muuttua, sattuma puuttua peliin.

– Sattuma on parempi tekijä kuin tekijä itse. Maalaaminen on seikkailu. Ei voi koskaan tietää, millaiseen lopputulokseen päätyy.

Promenadigalleriassa on esillä myös Helena Junttilan ja Heini Lehväslaihon teoksia. Taidemaalari Helena Junttila maalaa ja piirtää ihmisyyttä uudestaan ja uudestaan. Monitahoisessa ihmisyydessä riittää tutkittavaa ja ihmeteltävää.

– Annan alitajunnan viedä.

Maalaaminen on seikkailu.

Taide merkitsee Junttilalle kommunikaatiota. Taiteella voi kertoa asioita, joille ei ole sanoja.

Mustavalkoisten tussipiirustusten lisäksi hän tekee akryyli- ja akvarellimaalauksia, joissa on käytetty osaksi monotypiaa.

– Monotypiassa kiehtoo hallitsemattomuus. Sattuma puuttuu peliin. Ja sillä saa mahtavaa struktuuria. Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista tekniikoista ja materiaaleista.

Junttilan ihmishahmot ovat vaikuttavia. Hän kertoo maalavansa myös eläimiä, mutta nekin liittyvät aina ihmisiin ja ihmisyyteen.

– Eläinhahmolla on symbolinen merkitys: susi voi kuvastaa ihmisen villiä puolta ja karhu ihmisen omia voimia ja tunteita.

Kuvataiteilija Heini Lehväslaihon sympaattisessa Joku on täällä -teossarjassa on esillä Joku Jonkunpoikanen. Sydämeen käyvä apinan, marsun ja koiran välimuoto ilmestyi eräänä päivänä Lehväslaihon maalaaman ihmishahmon olkapäälle.

– Meillä kaikilla on se Joku sisällämme. Siellä se kummastelee ja ihmettelee elämää sisältämme käsin. Joku pitäytyy aina tosiasioissa. Menneisyys, ympärillämme oleva ilmapiiri, maailman uhat ja uutisvirrat eivät pysty vaikuttamaan siihen. Joku kumpuaa luonnon, eläinten ja ihmisten ykseydestä, läsnäolosta, valosta.

Lehväslaiho kertoo, että Jokulla oli syntyessään myös siivet, mutta se vaihtoi ne maanpäälliseen rakkauteen. Monessa teoksessa on kuitenkin edelleen näkyvillä sulkia ja höyheniä.

– Ne symboloivat ajattelun vapautta. Meillä kaikilla on mahdollisuus lähteä lentoon.

Taideasemalla (Hyvinkään rautatieasemalla) ja Promenadigalleriassa (Vaiveronkatu 10, Hyvinkää) on esillä Timo Sailarannan maalauksia 7.9. - 2.10.

Promenadigalleriassa esillä Helena Junttilan ja Heini Lehväslaihon näyttely Lies That Life Is – Black and White 17.9. - 5.10.