Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Liikuntaseteli ei välttämättä ole paras keino lisätä liikuntaa – lähes jokainen suomalainen työpaikka tukee työntekijöidensä liikuntaa

Suomalaisista palkansaajista useampi kuin neljä viidestä olisi valmis liikkumaan enemmän, mikäli saisi työnantajalta lisää tukea. Toisaalta jonkinlaista tukea liikkumiseen tarjoaa jopa 95 prosenttia työpaikoista. Tieto selviää Liikkuva aikuinen -ohjelman teettämästä Henkilöstöliikunnan barometristä.

– Liikunnalliset tukimuodot eivät kohdennu palkansaajille heidän tarpeidensa mukaisesti. Suurin osa työnantajista tarjoaa rahallista liikuntaetua muun liikunnallisen tarjonnan jäädessä vähemmälle. Rahallisen liikuntaedun jättää käyttämättä kolmasosa palkansaajista. Toki osa haluaisi, että työnantaja tukisi vielä lisää liikkumista rahallisesti, joten vastauksissa on myös hieman ristiriitaa, kertoo Liikkuva aikuinen ohjelman kehittämispäällikkö Miia Malvela.

Potentiaalisia liikunnan lisääjiä on kaikissa ammatti- ja ikäryhmissä. Henkilöstöliikunnan onnistuminen organisaatiossa on johtotason käsissä.

– Isoin rooli ja merkitys on organisaation johdolla. Jos johto ei sitoudu tai tue henkilöstöliikuntaa, ei tule tapahtumaan mitään. Ei tule resurssointia eikä tule muutakaan, toteaa työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstössä keskittyvän VAPE-hankkeen projektipäällikkö Teemu Ripatti Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

– Organisaatiolla tulee olla strategia, joka tukee henkilöstöliikuntaa. Jotta johtaja voi tehdä linjauksia, hänellä pitää olla tietoa siitä, mitä asioita tulee laittaa kuntoon, esimerkiksi Suomen aktiivisin työpaikkakartoitus. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstöä pitää kuulla, ja mukana suunnittelussa voi olla myös työterveyshuolto.

Välttämättä se ei ole sitä, että mennään mistä aita on matalin: ostetaan uintilippuja tai lisätään e-passiin 20 euroa.

– Kyllähän me kaikki toki liikutaan ilman johdon hyväksyntää. Mutta liikunta pitäisi silti johdon tasolla leimata hyväksytyksi, ja siitä pitäisi puhua.

Henkilöstöliikunnan barometrissä kerrotaan kolmesta eri portaasta. Ensimmäisellä tasolla työtekijälle annetaan liikuntaseteleitä tai muita vastaavia kannusteita, toisella tasolla liikunta kuuluu osana työpäivään ja kolmas taso on strateginen taso, jossa liikunnan lisääminen ja mahdollistaminen on osa henkilöstöstrategiaa.

– Kun liikkumisesta puhutaan ja pidetään esillä, kannustetaan liikkumaan ja hyvinvointia arvostetaan, syntyy pysyvää kulttuuria työpaikalle, sanoo Malvela.

Mikkeliläisen Rantakylän koulun opettajana toimiva Heli Torniainen sanoo, että parasta tukea hänen liikkumiselleen on ollut työpaikan kautta tehdyt mittaukset.

– Alkumittaus oli paras. Siitä sai kokonnaisvaltaisen tiedon siitä missä mennään tässä vaiheessa, kun mittari näyttää keski-ikää. Mitä pitäisi oikeasti tehdä, toteaa Torniainen.

Organisaatiolla tulee olla strategia, joka tukee henkilöstöliikuntaa.

– Liikun paljolti muualla kuin koulussa, mutta otan kaiken vastaan mitä annetaan.

Torniainen on mukana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa toimivassa VAPE hankkeessa, jossa keskitytään työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle.

– Tämä on ollut aivan loistava. Alkukartoitukset olivat tosi laajat, viikon firstbeat-mittauksen lisäksi kehonkoostumustesti ja kuntotesti.

Koulu pystyy hankkeen kautta järjestämään monipuolisempaa ohjelmaa mihin muuten on mahdollisuuksia.

– Meillä on erilaista ohjelmaa, kuten ohjattuja kursseja, kesäteatterivierailua, ruokakurssia, joogaa, lihaskuntotreenejä ja suunnistuslippuja. Keväällä työntekijöiden lainattavissa oli sähkömaastopyöriä.

– Ideat ovat työntekijöistä lähtöisin. Olemme voineet ehdottaa toimintaa, ja sitä on pyritty hankkeen kautta toteuttamaan.

Torniainen kertoo, että parempi kunto näkyy suoraan päivittäisessä työssä oppilaiden kanssa.

– Olen hyväntuulisempi ja jaksavampi. Tämä on lisännyt työyhteisössä yhteisöllisyyttä, kun tehdään yhdessä. Lisää toisten tuntemista, ja sitä kautta oppilaat näkee, että opettajilla on hyvä meininki.

Torniainen toteaa, että hyvin järjestetty henkilöstöliikunta on työpaikalla valtti.

– Kun kerron, että mitä Rantakylän koulussa tehdään, niin kyllä se saa ihmisiä meille töihin.

Suosituin tapa tukea työntekijöiden liikuntaa on antaa liikuntaseteleitä henkilöstön käyttöön. Toiseksi suosituin kertaluontoiset tai säännölliset henkilöstön hyvinvointikampanjat. Kolmanneksi yleisimmäksi nousevat sisäiset kampanjat, haasteet tai kilpailut.

Työaikaa sai käyttää liikuntaan kolmasosassa tutkimukseen osallistuneista organisaatioista. Vuosien 2012 ja 2020 välillä muu kuin liikuntaseteleiden kautta tapahtuva taloudellinen tukeminen on vähentynyt kuten myös työterveyshuollon toteuttama liikunta. Terveysliikuntaan ja työmatkaliikuntaan kannustaminen on puolestaan yleistynyt.

– Kaiken kaikkiaan liikunnallisia ratkaisuja ei tarvitse olla kovin monta erilaista, kunhan ne on vain ajateltu työn luonteen mukaisesti työkykyä tukemaan. Liikuntaa tuetaan rahallisesti, jolloin jokainen voi valita oman juttunsa. Tämän lisäksi työpaikalla on joitakin olosuhteita kunnossa, esimerkiksi pukuhuoneet ja pyörätelineet työmatkaliikkujille ja että työpäivään kuuluu palauttavia taukoja tai aktiivisia taukoja, eli liikuntaa ajatellaan työn luonteen mukaisesti, sanoo Malvela.

Ripatti muistuttaa, että läpinäkyvästä ja hyvin viestitystä strategiastakaan ei kuitenkaan ole apua, jos henkilö ei halua itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.

– Henkilöstölläkin on vastuu omasta hyvinvoinnista. Ei voi olettaa, että joku muu kippaa sinulle hyvinvointia, sanoo Ripatti.

Mihin toimivaa henkilöstöliikuntaa sitten tarvitaan?

– Sitä tarvitaan monellakin eri tasolla. Tutkitusti liikunnan lisääminen vaikuttaa myönteisesti meidän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Se lisää henkilön omaa mielihyvää. Nautit elämästä eri tavalla, kun jaksat olla arjessa ja työssä kohtuullisessa kunnossa, sanoo Ripatti.

Koronan myötä lisääntynyt etätyö on vaikuttanut liikkumisen rutiineihin.

– Arkiaktiivisuus on vähentynyt valtavasti, ja työpaikkaliikunta on jäänyt vähiin, tuumii Ripatti.

Ripatti kuitenkin neuvoo yhden tavan lisätä arkiaktiivisuutta niin kotona kuin työpaikalla.

– Päivällä irrottautua joksikin aikaa työpisteeltä. Käydä kävelemässä 30–45 minuuttia, niin että ei tarvitse edes vaihtaa mitään vaatteita.