Suomalaiset kävelivät ja kotoilivat läpi korona-ajan, mutta syksy näyttää, alkaako harrastusten uusi kukoistuskausi

Korona-aika laittoi monet harrastukset tauolle. Nyt saa palata ja löytää myös uusia harrastuksia vapaa-aikaan.

Mitä suomalaiset harrastavat? Tilastokeskus tilastoi 10 vuoden välein väestön vapaa-ajan harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista.

Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2017 eli reilusti ajalta ennen koronaa, joka muutti vapaa-ajan käyttämistä. Korona-aikana esimerkiksi luonnossa liikkuminen, lukeminen ja käsitöiden teko kukoistivat.

Sen sijaan monet ryhmäharrastukset jäivät tauolle. Tämä vaikutti etenkin nuorten harrastusmahdollisuuksiin.

– Esimerkiksi SOS-lapsikylän harrastustukea saaneille perheille tehdyssä kyselyssä noin 70 prosenttia perheistä vastasi, että koronapandemialla on ollut suuri vaikutus lasten harrastamiseen, Tilastokeskuksen yliaktuaari Timo Ruuskanen kertoo.

Nyt yhteiskunta on taas avoinna, ja on mielenkiintoista nähdä, lähtevätkö suomalaiset sankoin joukoin harrastamaan kodin ulkopuolelle.

Ruuskanen arvelee, että liikuntaharrastuksissa on nuorten osalta jonkin verran ”drop out” -ilmiötä, joka ei palaudu.

– Mutta muuten uskon ja toivon, että ajan kanssa harrastusaktiivisuus nousee entiselle tasolle, vaikka monesti tauon jälkeen harrastuksen uudelleen aloittaminen saattaa olla haastavaa.

Tilastokeskuksen Mitä kuuluu vapaa-aikaan? -julkaisun esipuheessa osastopäällikkö Hannele Orjala sanoo, että ”vapaa-aika on suomalaisille työtäkin tärkeämpää, yhteiskunnallisesti merkittävä elämänalue ja ihmisen identiteetin ainesosa.”

Keskeistä vapaa-ajassa on Orjalan mukaan henkilökohtaisuus ja vapaaehtoisuus.

Vuonna 2017 suomalaisten suosituin liikuntaharrastus oli kävelylenkkeily, mukaan lukien sauvakävely. Sitä harrasti noin kuusi kymmenestä vapaa-aikatutkimukseen vastanneista.

Seuraavaksi yleisin oli kotona tehtävä harjoittelu, kuten jumpat, voimaharjoittelu, jota ilmoitti harrastavansa noin joka kolmas vastaaja. Myös pyöräilyä harrastaa moni suomalainen.

Muista kuin liikuntaharrastuksista esimerkiksi metsästyksen suosio on pysynyt vakaana, noin 7 prosentissa 1980-luvulta lähtien, Timo Ruuskanen kertoo.

Myös teatterissa käynti on pysynyt suhteellisen vakaana vuosikymmeniä.

Vuonna 2017 85 prosenttia suomalaisista oli lukenut vähintään yhden kirjan vuoden aikana, ja vuoteen 2002 verrattuna kasvua oli 7 prosenttiyksikköä.

Tilastokeskus kertoi, että suomalaisten arkiliikunta on vähentynyt selvästi muun muassa teknologian kehittymisen seurauksena. Liikuntasuositukseen päästäkseen tulisi vähentynyt arkiliikunta korvata harrastustavoitteisella liikunnalla. Vapaa-aikatutkimuksen 2017 tulosten valossa tämä ei täysin toteudu.

Muutkin harrastukset tutkitusti edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Ryhmäharrastuksissa tärkeää on sosiaalinen ulottuvuus. Ja ne, jotka esimerkiksi työssään joutuvat kohtaamaan paljon ihmisiä, saattavat harrastuksissa nauttia yksinolosta ja rauhoittumisesta.

Luovista ja kulttuuriharrastuksista löytyy mahdollisuuksia niin yksin kuin yhdessäolosta nauttiville.

Mitäpä Timo Ruuskanen itse harrastat?

– Entisenä kilpaurheilijana ja urheiluhullussa perheessä kasvaneena liikunta ja urheilu on aina ollut lähellä sydäntä. Tällä hetkellä tosin eniten aikaa vie naisten lentopallojoukkueen valmentaminen. Pelailen vielä itsekin lentopalloa silloin tällöin, lisäksi pyrin käymään kuntosalilla muutaman kerran viikossa. Kesäisin pelailen golfia silloin tällöin. Muista harrastuksista voisin mainita dekkareiden lukemisen.

Kitaristi käy salilla, valmentaja poimii marjoja – katso mitä tunnetut hyvinkääläiset ja riihimäkeläiset tekevät vapaa-ajallaan

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut