Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Komea joukko oli keisariparia vastassa elokuussa 1885 – nyt kansallispuku kuuluu kaikille ja pääsee ainakin kerran vuodessa avoimen taivaan alle myös Riihimäellä

– Kansallispuku ei ole mikään pyhäinjäännös, joka jätetään kaappiin koipallojen sekaan pölyttymään. Sitä tai sen osia pitää tuulettaa ainakin kerran vuodessa yhdessä muiden kansallispukuhenkisten kanssa vaikka piknikkiä viettäen, sanoo Riihimäen Kansantanssijoiden sihteeri ja ohjaaja Leena Kostamo.

Kansallispuvun syntymäpäivänä pidetään päivämäärää 5. elokuuta 1885, jolloin keisari Aleksanteri III ja keisarinna Feodorovna vierailivat Lappeenrannassa. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin lahjaksi vene, jonka soutivat paikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa. Puvut edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia, ja keisariparia oli vastassa yli satahenkinen kansallispukuinen joukko. Tapahtumasta alkoi kansallispukuharrastuksen kukoistus.

Vuodesta 2010 lähtien on tämän merkkipäivän lähellä järjestetty erilaista ohjelmaa ympäri Suomea.

Riihimäellä kansantanssijat ovat olleet tapahtuman koollekutsujina jo useina vuosina.

Tapahtumapaikkana on tänä vuonna kuten aiemminkin kaupunginmuseon piha-alue.

– Harmi vain, että nyt täytyy ottaa omat eväät mukaan, kun Marttojen Pesutupakahvio ei enää ole toiminnassa.

Kostamon mielestä kansallispukujen eri osia voi yhdistää muihin vaatteisiin, vaikkapa käyttää liiviä farkkujen kanssa tai hametta t-paidan kaverina.

– Jos pukeutuu koko kansallispukuun, ei pidä sekoittaa keskenään eri pukuja. Muuten mielestäni kansallispuku saa sitä enemmän kunniaa, mitä erilaisimmilla tavoilla sitä käytetään.

Nykyisin käytetään paljon kansanperinteeseen nojaavia asuja. Osa kansantanssin harrastajista kokee villakankaiset hameet liian raskaiksi ja käyttää mieluummin kevyempiä, mutta kansanomaisia esiintymisasuja. Tärkeintä on viihtyä esiintymisasussaan.

Keväällä 60-vuotisjuhlaa viettänyt Riihimäen Kansantanssijat jakaa tapahtumissaan kansallispukutietoutta sekä vuokraa pukuja.

– Meillä on myös joitakin isoja pukuja, ja kaikille vuokraajille on löytynyt sopivan kokoisia. Opastamme oikeanlaisten asusteiden valinnassa. Mustat sileät kengät ovat yleensä hyvä valinta, sukkien suhteen pitää olla tarkkana. Ihonväriset sukkahousut eivät kuulu kansallispukuihin kuten eivät myöskään kalevalakorut ja kiiltonahkakengät.

Riihimäen Kansantanssijoihin kuuluu noin 60 jäsentä. Kansantanssia harrastavat aikuiset tuovat usein lapsensa kokeilemaan, miltä tanhuilu tuntuisi. Lapsista on hauskaa pitää esityksissä kansallispukua eli pukea tanhuhameet päälle.

Kansallispukujen tuuletuspäivän tilaisuudessa yksittäiset ihmiset voivat kertoa pukunsa tarinan. Pikkutansseja ja huutokatrillia on luvassa, jos paikalle tulee tarpeeksi kansantanssijoita ja sää suosii.