"Superkarttuman" piti kannustaa suomalaisia pysymään työelämässä pitempään, toisin kävi – Tutkimus: 63 vuoden eläkeiästä tuli uusi normi

Joustava eläkeikä ei toiminut Suomessa, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Laboren tuoreesta tutkimuksesta.

Vuonna 2005 tehdyssä eläkeuudistuksessa alinta eläkeikää laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen, mutta samalla lisättiin niin sanottu superkarttuma, jonka piti kannustaa jatkamaan työssä 68-vuotiaaksi asti. Toisin kuitenkin kävi, tutkimuksesta selviää.

– Uudesta alaikärajasta tuli heti uudistuksen ensimmäisenä vuonna uusi eläkeiän normi. Uudistus kasvatti ennen 65 ikävuoden ikää eläkkeelle jääneiden osuutta peräti 47 prosenttiyksikköä. Kymmenen vuotta uudistuksen jälkeen suuri osa suomalaisista jäi eläkkeelle 63-vuotiaina, 65 vuotta oli menettänyt merkityksensä eläkeikänä ja 68 ikävuoteen saakka töissä jatkoi hyvin pieni määrä suomalaisia, summaa tutkijakaksikko uudistuksen päätulokset tiedotteessa.

Tutkimuksen ovat tehneet VATT:n erikoistutkija Terhi Ravaska ja Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen.

Tavoitteet jäivät saavuttamatta tutkijoiden mukaan monestakin syystä. Ensinnäkin 63-vuotiaina eläkkeelle jääneet saivat 9,6 prosentin euromääräisen korotuksen eläkkeeseensä verrattuna uudistusta edeltäneeseen järjestelmään. Tämä korotus kompensoi superkarttuman vaikutuksen 62–64-vuotiaille.

– Paljon mediassa esillä ollut superkarttuma ei itse asiassa keskimäärin parantanut rahallisia kannustimia jatkaa työntekoa 62–64-vuotiaiden joukossa verrattuna aikaisempaan järjestelmään. Tutkimusjoukossamme 62–64-vuotiaiden keskuudessa työnteon rahalliset kannustimet itse asiassa laskivat 0,7 prosenttia, toteavat Ravaska ja Kanninen tiedotteessa.

"Suomalaisen miehen elämässä on edelleen myös Ryysyrannan piirteitä" – Katso missä Pohjoismaassa ehditään olla pisimpään eläkkeellä

Suomen eläkeuudistukselle kävi samoin kuin muissakin maissa: kansainvälisen tutkimuksen mukaan eläkkeelle jäädään yleensä heti kun täyteen eläkkeeseen oikeuttava ikä täyttyy.

Vuoden 2005 uudistus mahdollisti muun muassa suurten ikäluokkien eläköitymisen jo 63-vuotiaina.

Vuonna 2017 tehtiin uusi eläkuudistus, joka nostaa eläkeikää vuonna 1955 syntyneistä lähtien. Vuonna 1965 syntyneillä eläkeikä on jo 65 vuotta.

– Vuoden 2017 uudistuksessa palattiin itse asiassa lähemmäs ennen vuotta 2005 vallinnutta järjestelmää. Ensimmäisten vuosien tilastotietojen perusteella näyttää taas siltä, että eläkkeelle jäädään alimman täyteen eläkkeeseen oikeuttavan iän täyttyessä. Täyden eläkkeen alaikäraja ohjaa siis edelleen kaikkein vahvimmin eläkkeelle jäämistä eli vahvemmin kuin julkiselle taloudelle kalliit taloudelliset kannustimet, sanovat Ravaska ja Kanninen tiedotteessa.

Jonathan Gruberin, Ohto Kannisen ja Terhi Ravaskan tutkimusartikkeli on julkaistu taloustieteen arvostetussa Journal of Public Economics -julkaisussa.

Työeläkettä kertyy opiskellusta tutkinnostakin – lopullinen eläkkeesi voi olla suurempi kuin palkkatuloista tuleva kertymä

Tutkimus: Miehet haluaisivat työskennellä naisia useammin eläkkeen ohessa – Kolmasosa 63–80-vuotiaista eläkeläisistä työskentelee vanhuuseläkkeellä

Tiesitkö tätä? Poikkeustila Suomessa voisi johtaa eläkkeen tai muun etuuden katkaisemiseen jo nykyisellä valmiuslailla – Tämän verran rahaa silti tulisi

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut