Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

Tutkimus: Näin vaikutti uudistus, joka avaa korkeakoulun ovet lukion tai amiksen todistuksella

Korkeakoulujen suuri opiskelijavalintauudistus on toiminut toivotusti. Tähän lopputulokseen tuli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n sekä Työn ja talouden tutkimus Laboren yhteinen tutkimushanke.

Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella opiskelijavalinnat muutettiin niin, että useimmilla koulutusaloilla vähintään puolet opiskelijoista valitaan opiskelupaikkoihin ylioppilastodistuksen tai ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella. Muutos alkoi ammattikorkeakouluista vuonna 2018 ja tuli voimaan koko laajuudessaan yliopistoissa vuonna 2020.

Aiemmin korkeakoulujen opiskelijavalinnat olivat varsin kirjavia: oli koulutusalakohtaisia pääsykokeita, oli todistusvalintaa ja oli ylioppilastodistuksen sekä erillisen pääsykokeen yhteispisteitä.

– Aikaisempi malli osaltaan pahensi ns. hakijasumaa, jossa suuri määrä ylioppilaita pyrki useana vuonna opiskelupaikkoihin ja pääsi niihin joko monien pääsykoekertojen jälkeen tai ei ollenkaan. Valintauudistuksella tästä ilmiöstä haluttiin päästä eroon mahdollisimman suuressa määrin ja päästiinkin, sanoo tiedotteessa VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen tutkimushankkeen päätuloksen.

Tulosten perusteella hakijat hakevat nyt aiempaa useampaan paikkaan ja myös vastaanottavat paikkoja muualta kuin ensisijaisesta toiveestaan. Toisaalta paikan vastaanottaneet hakevat entistä useammin uudelleen seuraavan vuoden haussa.

Opiskelijavalintauudistukseen liittyvässä keskustelussa on oltu huolissaan siitä, miten todistusvalinta vaikuttaa toisen asteen opintoihin ja opiskelijoihin.

On ensinnäkin pelätty, että uudistus vaikuttaisi liikaa opiskelijoiden toisen asteen ainevalintoihin, sillä todistusvalinnassa etenkin pitkästä matematiikasta saa paljon pisteitä, vaikka hakija haluaisi opiskelemaan ei-luonnontieteellistä alaa.

– Opetushallituksen yksilötason aineistot toisen asteen opintojen ainevalinnoista eivät olleet tutkimusta tehdessä vielä käytössä, joten tämän kysymyksen selvittäminen jää jatkotutkimuksen varaan. On hyvä muistaa, että opiskelijavalinnan pisteytykset tehdään korkeakouluissa ja ovat siellä muutettavissa, jos aihetta siihen katsotaan olevan, Tuomas Pekkarinen sanoo tiedotteessa.

Todistusvalinta on herättänyt laajaa kritiikkiä myös siitä, että korkeakoulujen opiskelijavalintaan liittyvä taktikointi siirtyy toisen asteen eli käytännössä lukioiden ainevalintoihin. Tämän on katsottu aiheuttavan aikaisempaa enemmän painetta lukio-opiskelijoille. Myös opetusministeri Li Andersson (vas.) on opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan tästä huolissaan.

– Saan runsaasti viestejä, että korkeakouluvalinnoissa käytetyt pisteytykset aiheuttavat lukiolaisille paineita ja stressiä ja vaikuttavat liiankin paljon lukiolaisten tekemiin ainevalintoihin. Nyt päättyneen tutkimushankkeen lisäksi olemme käynnistäneet tutkimuksen, jossa uudistusten vaikutusta lukioihin selvitetään laajasti. Lukion yleissivistävää tehtävää ei saa vaarantaa. Pidän erityisen tärkeänä, että jatkossakin on monia eri väyliä hakeutua korkeakoulutukseen, Andersson sanoo.

Myös Pekkarinen pitää tärkeänä, että uudistuksen vaikutusta opintostressiin ja sen ajoittumiseen selvitetään jatkotutkimuksissa.

Muokattu 3.6.2022 kello 9.07: Lisätty Li Anderssonin osuus ja muutettu Pekkarisen opintostressiä koskeva kommentti epäsuoraksi sitaatiksi.