”Haluan synnytyksessä ympärilleni tuttuja ihmisiä, en vieraita”

Perheet: Kotisynnytys on ainutlaatuinen kokemus, jota ei unohda.

Kotisynnytys on Suomessa harvinaista. Viime vuosina niiden määrä on kylläkin lisääntynyt. Vuonna 2020 Suomessa syntyi 46 653 lasta. Suunnitelmallisia kotisynnytyksiä niistä oli 75.

Riihimäkeläiset Jessica Kiuru, Maria Palotie, Saana Heiskanen ja Lotta Leino ovat kaikki kotisynnyttäjiä. Heillä on jokaisella kokemuksia myös sairaalassa synnyttämisestä.

Heidän mukaansa koti on tuttu ja turvallinen ympäristö synnyttää. On vapaus liikkua ja olla missä haluaa, ja myös läheiset voivat olla tukena.

– Istuin jumppapallon päällä suihkussa ja välillä tuoksuttelin laventelia. Tuntui, ettei kotona tullut samanlaisia kipuja kuin sairaalassa. Sitä pystyi olemaan rennommin, Kiuru kertoo.

Palotie vietti aikaa ystäviensä kanssa.

– Söimme yhdessä ja kerroimme hauskoja juttuja. Leivoin odotellessa kätilölle kakunkin. Välillä kävin nurkan takana ottamassa supistuksen vastaan, hän naurahtaa.

Koin kuitenkin sairaalan rutiinien häiritsevän synnytyksen kulkua.

Suurin osa kotisynnyttäjistä synnyttää ilmalla täytettävään vesialtaaseen. Aina lapsi ei altaaseen synny.

Kiurun ensimmäinen kotisynnytys tapahtui vauhdilla.

– Olin tullut juuri suihkusta, ja pyysin doulaani hieromaan minua. Sitten vauva vain tuli. Synnytin siinä keittiön pöydän ääressä. Kätilökin astui ovesta sisään vasta sillä hetkellä.

Valtaosa kotisynnyttäjistä palkkaa yksityisen kätilön avukseen. Kunnallista kätilöä ei Suomessa kotisynnytykseen saa.

– On tärkeää, että henkilökemiat kohtaavat ja että kätilöllä on sama arvomaailma. Koen sen tärkeänä, Leino sanoo.

Sairaalassa kätilöt ovat usein kiireisiä; heidän tulee auttaa ja tukea useita synnyttäjiä samaan aikaan.

– Synnytin ensimmäisen lapseni Hämeenlinnan sairaalassa, ja se oli ihan positiivinen kokemus. Koin kuitenkin sairaalan rutiinien häiritsevän synnytyksen kulkua, eikä synnytys mennyt lopulta toivomallani tavalla. Tärkeää itselleni on myös se, että synnyttäessä ympärilläni on tuttuja ihmisiä, ei vieraita, Heiskanen sanoo.

Tarvittaessa kätilö voi suositella sairaalaan siirtymistä, jos synnytyksessä tulee vastaan jotain poikkeavaa. Näin kävi Leinolle.

– Mitään vaaratilannetta ei ollut, synnytyksen lopussa vain ilmeni pari pientä syytä, jotka puolsivat siirtymistä. Noudatin kätilön neuvoa ja lähdin sairaalaan. Yhdeksän minuuttia siitä, kun lähdimme pihasta, synnytin ambulanssissa Riihimäen ABC:n rampissa. Kun lapsi oli syntynyt, toi ambulanssi minut takaisin kotiin, Leino kertoo.

Kotisynnyttäjien mukaan kotona synnyttäminen on ainutlaatuinen kokemus. Kiurun mukaan se on ollut hänen elämänsä upeimmista hetkistä.

– Se voimaannutti koko perhettä.

Heiskasen mukaan kotisynnytykset jättävät muistoja, jotka kestävät.

– Vaikka ensimmäisen lapsen syntymä sairaalassa oli hieno, oli kotona synnytyksen tuoma endorfiiniryöppy vieläkin suurempi.

Suomessa jokaisella on oikeus valita synnytyspaikkansa itse. Heiskasen mukaan tilanne on kuitenkin epätasa-arvoinen, sillä kotisynnyttäjä joutuu maksamaan kaiken itse. Varsinkin kätilö tulee kalliiksi.

– Eri tulotason ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. Siihen toivoisin muutosta, Heiskanen sanoo.

Koti ja perheet

Kotisynnytykset

Suomessa suunnitelmallisia kotisynnytyksiä oli 75 vuonna 2020 ja 38 vuonna 2019.

99,4 prosenttia synnytyksistä tapahtuu Suomessa sairaalassa.

Monissa muissa länsimaissa kätilöavusteiset kotisynnytykset ovat paljon yleisempiä, ja muissa Pohjoismaissa kotisynnytykset ovat osa julkista terveydenhuoltoa.

Hollannissa noin kuudesosa lapsista syntyy kotiin. Iso-Britanniassa määrä on noin 3 % ja Islannissa 2 %.

(Lähteet THL ja Aktiivinen synnytys ry)

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut