Hyvinkään poikkeuksellisen laaja tarjonta antaa mahdollisuuden hankkia vahvan kielitaidon.
Jos peruskoulussa opiskelee jotakin muuta kieltä kuin englantia, voi pian olla yritysmaailmassa haluttu työntekijä. Näin uutisoi STT lokakuussa julkaisemansa jutun kielivalinnoista.
Jutussa englannin kerrottiin jyräävän alleen muut kielet, mikä on ongelmallista, sillä kansainvälisesti toimivat yritykset tarvitsevat riveihinsä englannin lisäksi esimerkiksi kiinaa, venäjää, saksaa tai ranskaa sujuvasti puhuvia työntekijöitä.
Hyvinkääläislapsilla on oiva mahdollisuus kasvaa yritysmaailman halutuimmiksi työntekijöiksi, sillä kaupungin kieliohjelma on poikkeuksellisen laaja. Suomessa on alle kymmenen kuntaa, joissa Hyvinkään tavoin voi valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi venäjän, saksan, ruotsin, ranskan tai englannin.
– Kieltä opiskellessa opitaan myös maan tapakulttuuria, millä on iso merkitys myös työelämässä. Kun esimerkiksi osaat käyttäytyä kulttuurikoodiston mukaisesti oikein, voi se ratkaista jopa kauppojen syntymisen, saksan opettaja Päivi Mäkinen antaa yhden esimerkin, mitä etuja on monipuolisesta kielten opiskelusta.
Kieltenopetus – Hyvinkään kruununjalokivi
Kielivalinnat ovat hyvinkääläisperheissä ajankohtaisia juuri nyt, sillä ilmoittautuminen ekaluokalle alkaa perjantaina. Samalla perheet tekevät kielivalinnan, sillä Hyvinkäällä kuten muuallakin Suomessa ensimmäisen vieraan kielen opiskelu aloitetaan nykyään jo ensimmäisellä luokalla.
Martin ja Hämeenkadun kouluissa saksaa opettava Mäkinen pitää muutama vuosi sitten tehtyä muutosta hyvänä.
Mitä nuorempina lapset aloittavat vieraan kielen opiskelun, sitä rohkeammin he kieltä käyttävät.
– Ääntäminen on paljon helpompi oppia pienenä. Ja mitä nuorempina lapset aloittavat vieraan kielen opiskelun, sitä rohkeammin he kieltä käyttävät. Murkkuikäisillä on jo paljon enemmän estoja. Pienillä niitä ei ole.
Hyvinkään nykyiset kolmasluokkalaiset ovat ensimmäisiä, jotka ovat opiskelleet vierasta kieltä ensimmäiseltä luokalta asti ja Mäkisen mukaan he ovat selkeästi rohkeampia vieraan kielen puhujia aikaisempiin ikäluokkiin verrattuna.
Hyvinkäällä koulusta riippuen valittavana vaihtoehtona on englannin lisäksi joko saksa, ranska, ruotsi tai venäjä – pois lukien kyläkoulut ja Svenska skolan, joissa englanti on ainoa vaihtoehto. Aseman ja Hämeenkadun kouluissa koulutiensä aloittavat voivat valita jopa kolmen kielen – englanti, saksa, venäjä – väliltä.
Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella ei vastaavaa valinnanmahdollisuutta ole, vaan kaikki ekaluokkalaiset aloittavat kielten opiskelun englannilla. Niin kuin nykyään valtaosa suomalaislapsista, sillä koko Suomessa yli 90 prosenttia ekaluokkalaisista opiskelee ns. A1-kielenä englantia.
– Hyvinkääläislapsilla on todellakin mahdollisuus erottautua, Martin ja Hämeenkadun kouluissa saksaa opettava Mäkinen toteaa.
Pelkkä halu erottautua ei kuitenkaan liene paras syy, valita ekaluokkalaiselle ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi saksaa, ranskaa, venäjää tai ruotsia.
– Lapsen oma motivaatio on tietenkin tärkeä. Lapsen olisi hyvä olla innostunut kielistä.
Kielinero lapsen ei kuitenkaan tarvitse olla.
– Ei, ihan tavallinen lapsi. Se riittää.
Mäkinen vakuuttaa, että vanhempi voi tukea lapsen kielen opiskelua, vaikka ei itse olisikaan opiskellut kyseistä kieltä.
– Aivan samalla tavoin kuin voi olla tukena harrastuksessa, jossa ei ole itse aikaisemmin ollut mukana.
Ensimmäisinä kouluvuosina kielten opiskelun on täysin toiminnallista.
– Leikkien, laulujen ja kuvien kautta. Käytetään hyödyksi lasten mahtavaa muistia, Mäkinen kuvailee ensimmäisten vuosien kieltenopetusta.
Kielivalintoja pohtivissa hyvinkääläisperheissä on hyvä huomata, että ekaluokalla englannilla aloittavat pääsevät halutessaan lukemaan saksaa, ranskaa tai venäjää vasta kahdeksannella luokalla.
A1-kielenä ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää opiskelevilla alkaa englanti kolmannella luokalla, kun taas englannin valitsevilla seuraava vieras kieli on kuudennella luokalla alkava ruotsi.
Yläkoulussa kielten opiskelun aloittavilla on edessään huomattavasti isompi työ kuin pienillä ekaluokkalaisilla.
– Toki kielitaidon pystyy oppimaan aina myöhemminkin, mutta saako yhtä vahvan ja millaisen työn joutuu tekemään, saksan opettaja Mäkinen pohtii.