Talvipyöräily on enemmän nautiskelua kuin hikistä kuntoilua – avaruuspeittoa kannattaa silti kuljettaa mukana

Luontoliikunta: Pyöräily keväisten kantohankien aikaan on elämys.

Viikon takaiset pakkaset eivät estäneet riihimäkeläistä maastopyöräharrastajaa ja -ohjaajaa Ari Peltopuroa polkaisemasta lumiseen maisemaan.

– Parikymmentä astetta pakkasta vielä menee. Olen minä pyöräillyt kolmenkymmenen asteen pakkasessakin, mutta siinä ei ole enää mitään järkeä, Peltopuro naurahtaa.

Hänen mukaansa talvella tehdään lyhyempiä lenkkejä kuin kesällä ja enemmän nautiskellen.

Läpimäräksi ei ole viisasta itseään talvella rehkiä. Siinä palelluttaa helposti itsensä.

Jos pyöräily on välineurheilua, on talvipyöräily sitäkin enemmän.

Kunnon varusteet pitävät pyöräilijän lämpimänä.

Suosittelen kuljettamaan mukana myös avaruuspeittoa.

– Vaatteiden on oltava lämmintä ja tuulta pitävää, mutta silti hengittävää.

Peltopuro suosii merinovillaista kerrastoa. Mukana retkillä kulkee aina myös lisäkerrasto sekä kuorihousut, sillä koskaan ei tiedä, milloin saattaa tarvita lisälämpöä.

– Suosittelen kuljettamaan mukana myös avaruuspeittoa. Itselläni on lisäksi kemiallisia lämmittimiä.

Erityisen tärkeää on pitää jalat lämpimänä, sillä kylmyys hiipii maasta helposti jalkoja pitkin.

Talvipyöräilykengät ovat kalliit, mutta tekevät pyöräilystä mukavampaa. Päähän voi laittaa kylmillä ilmoilla laskettelukypärän, jossa on lämmin vuori sisällä.

Tärkeää talvipyöräilyssä on näkyvyys ja näkyminen. Peltopuro käyttää valoa sekä pyörässä että kypärässä.

– Takavalokin on hyvä olla olemassa. Lisäksi minulla on erilaisia heijastinnauhoja. Metsässä niitä ei tarvitse, mutta metsään mennään yleensä tiesiirtymiä pitkin. Näkyvyyttä ei voi liiaksi korostaa.

Talvipyöränä Peltopuro käyttää täysjoustomaastopyörää. Jäykkäperäiselläkin talvella pärjää vallan hyvin.

Poluilla riittävät tavalliset renkaat. Kun renkaasta ottaa vähän ilmaa pois, on maastopyörän rengas lumella ihan pitävä.

Nastoja tarvitaan vain kevään liukkailla.

Kun lunta alkaa olla yli 15 senttimetriä, on aika siirtyä läskipyörän käyttöön.

Peltopuron mukaan erityisen kiva läskipyörä on keväisten kantohankien aikaan.

– Kun aurinko paistaa hangelle, on se elämys. Talvipyöräilyssä, kuten muutenkin pyöräilyssä, parasta on luonto. Riihimäeltä löytyy monenlaista maastoa: suota, harjumaisemaa, neulaspolkua, kivikkopolkua, juurakkopolkua.

Reittejä löytyy loputtomiin. Miten ne sitten löytää?

Peltopuron mukaan parhaiten osallistumalla yhteislenkkeihin ja erilaisiin maastopyöräilytapahtumiin, joissa tapaa muita harrastajia.

Vinkkejä voi saada myös Facebookista MTB Riihimäki -ryhmästä.

Riihilatu

Talvipyöräilytapahtumia

Riihilatu järjestää silloin tällöin talvipyöräilytapahtumia. Seuraava on tammi–helmikuussa.

Säännöllisiä viikkolenkkejä ei talvella ole. Tietoa seuran tapahtumista www.riihilatu.fi.

Muita harrastajia tapaa Facebookissa ja Instagramissa/MTB Riihimäki.

Jos on harrastanut maastopyöräilyä pidempään ja kiinnostaa haasteellisemmat elämykselliset tapahtumat, kannattaa käydä katsomassa Facebook/Barnhill Sports.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut