Avaruuden tutkija on nykyajan löytöretkeilijä – Petri Kuossarin eksoplaneettahavaintoja päätyy Nasalle

Tähtitiede: Riihimäen tähtitieteellinen yhdistys järjestää harrastajailtoja Riksulassa ja sään salliessa vesitornilla.

Vaikka säätiedot eivät luvanneet viime perjantaina selkeää säätä, laittoi janakkalalainen Petri Kuossari herätyskellon soimaan aamuneljältä – eikä turhaan.

Kuossari onnistui valokuvaamaan kaukoputkellaan, kuinka vihertävänä hohtava komeetta Leonard (C/2021 A1) ylitti pallomaisen M3-tähtijoukon. Valokuvat päätyivät Ursan Taivaanvahti-havaintojärjestelmän nettisivuille.

Kuossari kiinnostui tähdistä, planeetoista ja avaruudesta jo pikkupoikana maatessaan lumikasan päällä katselemassa öistä tähtitaivasta.

– 1990-luvulla liityin Ursaan ja Riihimäen tähtitieteelliseen yhdistykseen. Avaruuden tutkimisessa on jotain samaa, kun Kolumbuksen ja muiden tutkimusmatkailijoiden retkissä. Tutkimme tutkimatonta, ja teemme uusia löytöjä.

Tähtitieteen harrastajia on monenlaisia. Osa on kiinnostunut tietystä asioista, kuten eksoplaneetoista, osa haluaa valokuvata taivaan ilmiöitä, osa lukee ainoastaan kirjallisuutta.

Kuossarille tärkeintä on tieteen tekeminen, ja hän on kiinnostunut ihan kaikesta.

Hän kuuluu Seti-instituuttiin, ja hänen havaintonsa menevät ammatikseen avaruutta tutkiville.

– Setin kautta tutkimustuloksemme, muun muassa eksoplaneetta-vahvistukset, päätyvät aina Nasalle saakka ja AAVSON tietokantaan.

Kuossarin yhdessä kahden ranskalaisharrastajan kanssa tekemä eksoplaneettahavainto esiteltiin jopa kansainvälisessä tiedekonferenssissa sekä AAVSON-seminaarissa.

Yhteistyöstä eri maiden harrastajien kanssa on hyötyä. Parasta aikaa suunnitteilla on, että yhteistyöllä dokumentoitaisiin Kepler-167E -eksoplaneetan ylikulku emotähtensä yli.

– Havainto kestää 32 tuntia ja itse kauttakulku 16 tuntia, joten yksittäinen tutkija ei voi sitä maan pyörimisen takia kuvata.

Kuossarin mukaan tähtitiede on mielenkiintoinen ja antoisa harrastus. Riihimäellä harrastuksen pariin pääsee liittymällä Riihimäen tähtitieteelliseen yhdistykseen.

Yhdistys järjestää joka toinen viikko harrastajailtoja, joissa tapaa muita harrastajia sekä saa vinkkejä ja neuvoja, mitä taivaalla kannattaa seurata.

Sään salliessa lähdetään vesitornille katselemaan kaukoputkella.

Nykyiset kaukoputket ovat valtavan tehokkaita, vaikka ne ovat pieniä.

Alkuvaiheessa harrastusta voi putken lainata yhdistykseltä. Tosin omankaan hankkiminen ei ole ihan mahdotonta.

Kuossarin mukaan putken laatuun kannattaa kuitenkin satsata. Ero hyvä ja huonon putken välillä on selvä.

Huonoilla ei näe kuin epämääräisiä tuhnuja taivaalla. Hyvillä saa otettua värillisiä valokuvia taivaan mielenkiintoisista tapahtumista.

Harrastajaillat

Joka toinen viikko Riksulassa

Omalle tietokoneelle ja puhelimeen voi ladata maksuttoman Stellarium-sovelluksen, jonka avulla voi katsella tähtikuvioita.

Ursan nettisivuilta www.ursa.fi saa tietoa ajankohtaisista taivaan tapahtumista, kuten myös Ursan vuosittaisesta Tähdet-julkaisusta.

Hyvä nettisivu on myös www.taivaanvahti.fi.

Riihimäen tähtitieteellisen yhdistyksen ajankohtaisia tapahtumia voi seurata Facebookista.

Riihimäen tähtitieteellinen yhdistys järjestää joka toinen keskiviikko (parillisina viikkona) harrastajaillan klo 18 Riksulan Työryhmätilassa 2. Käynti ulkokautta (pysäkki 4:n kohdalta sisään).

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut