Jo diabeteksen esiasteet näyttävät tutkimuksen mukaan olevan yhteydessä korkeampaan muistisairausriskiin. Terveydenhuollossa yleisesti käytetyssä glukoosirasituskokeessa mitattu korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo ennustaa heikompaa suoriutumista tapahtumamuistia mittaavassa testissä 10 vuotta myöhemmin.
Tapahtumamuistin heikentyminen on ensimmäisiä Alzheimerin taudin oireita.
Diabeteksen tiedetään olevan muistisairauksien itsenäinen riskitekijä. Uudessa Turun yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset (THL) tutkimuksessa selvitettiin, ovatko glukoosirasituskokeen kahden tunnin glukoosiarvot yhteydessä tiedonkäsittelytoimintoihin 10 vuoden seurannan jälkeen.
Rasituskokeen avulla pystytään selvittämään, onko tutkittavalla diabetes tai jokin diabeteksen esiaste. Määritelmän mukaan henkilöllä on heikentynyt sokerinsieto, kun kahden tunnin glukoosiarvo on kohonnut, mutta diabeteksen diagnostiset kriteerit eivät täyty.
Tutkimukset tehtiin vuosina 2000–2002 ja 2011 yhteensä 961 tutkittavalle. Muistia ja muita tiedonkäsittelytoimintoja mitattiin kolmella testillä, joita käytetään yleisesti muun muassa muistihäiriöistä kärsivien potilaiden diagnostiikassa ja seurannassa.
Vuonna 2001–2002 mitattu korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo oli tutkimuksen mukaan yhteydessä heikompaan suoriutumiseen vuonna 2011 tehdyssä muistitestissä. Siinä tutkittavien tuli palauttaa mieleen edeltävästi opeteltu sanalista viiveen jälkeen.
– Kahden tunnin glukoosiarvo oli yhteydessä myös kyseisen testituloksen suurempaan heikkenemiseen seurannan aikana, kertoo tiedotteessa tutkimusartikkelin pääkirjoittaja tohtorikoulutettava Sini Toppala Turun yliopistosta.
Analyyseissä otettiin huomioon merkittävimpiä tunnettuja muistisairauksien riskitekijöitä kuten ikä, koulutus, kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, lihavuus, tyypin 2 diabetes ja tupakointi.