Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Riihimäki–Pietari-rata yhdisti Suomen Eurooppaan – uutta yhteyttä hyödynsivät myös taiteilijat

Liikennehistoria: Varakkaampi väki kävi hoitamassa terveyttään Hyvinkään parantolassa.

Suomen rautatiemuseossa pääsee tutustumaan Riihimäki-Pietari-radan 150-vuotisjuhlanäyttelyyn vielä kesän ajan. Mia Lagström

Mia Lagström

Jos kaipaa kesälomatekemistä, kannattaa piipahtaa Suomen Rautatiemuseossa, jossa pääsee vielä kesän ajan tutustumaan Tuokioita Pietarin radalta -näyttelyyn. Näyttely esittelee vaiheita Riihimäki-Pietari-radan 150-vuotisesta historiasta.

1800-luvun lopulla käytiin vilkasta keskustelua siitä, mihin Suomen ensimmäinen rautatieyhteys rakennettaisiin. Esillä oli tuolloin myös Pietarin rata.

Lopulta päädyttiin kuitenkin rataosuuteen Helsinki–Hämeenlinna. Suomen Rautatiemuseon näyttelypäällikkö Marina Bergströmin mukaan valinta oli aika luonnollinen.

– Siihen aikaan ei uskottu, että Suomessa olisi ollut riittävästi väkeä matkaliikenteeseen, joten rautatie rakennettiin nimenomaan tavarankuljetukseen. Helsinki–Hämeenlinna-rata oli looginen valinta, koska Hämeenlinnasta oli yhteys Vanajaveden vesistöön.

Kun ensimmäinen rataosuus saatiin valmiiksi onnistuneesti, oli vuorossa ratayhteys emämaan pääkaupunkiin Pietariin.

Riihimäki-Pietari-rata oli moninkertaisesti pidempi ja sitä kautta suuri voimainponnistus. Rataa rakennettiin samaan aikaan useassa eri paikassa. Rata valmistui syyskuussa 1870.

Riihimäki-Pietari-radasta muodostui erittäin tärkeä. Lähiseudullakin sen taloudelliset merkitykset olivat suuret.

– Pietariin vietiin viljaa, voita, halkoja. Torikauppiaatkin saattoivat matkustaa pääkaupunkiin myymään omia tuotteitaan. Junamatka Helsingistä Pietariin kesti 14 tuntia, mikä oli hevosiin verrattuna todella nopeasti, Bergström kertoo.

Tavaraliikenteen lisäksi rata palveli matkustajia. Bergströmin mukaan jo Helsinki-Hämeenlinna-radalla oli huomattu, että matkaliikennettä oli paljon.

– Etenkin kolmannen luokan vaunuja tarvittiin lisää.

Veturit alettiin suunnitella tehtävän mukaan. Enää tavaraa ja matkustajia ei kuljetettu samoilla vetureilla, vaan tavaraliikenteeseen kehitettiin voimakkaampia ja matkaliikenteeseen nopeampia ja ketterämpiä laitteita.

Riihimäki-Pietari-radan myötä vuonna 1912 saatiin junaliikenteeseen myös ensimmäiset ravintolavaunut, jotka olivat kansainvälistä huipputasoa. Niiden tarjoamaa ruokaa verrattiin Kämpin ravintolaan.

– Ravintolavaunut olivat ylellisiä; oli kullattuja yksityiskohtia, valkoiset pöytäliinat ja posliiniastiat.

Junien matkustajien joukossa oli niin aatelisia, kauppiaita, poliitikkoja kuin tavallisia kansalaisiakin, jotka matkustivat pääkaupunkiin töitä hakemaan. Riihimäki–Pietari-rata toi väkeä myös Venäjältä Suomeen.

– Varakkaampi väki kävi hoitamassa terveyttään Hyvinkään parantolassa.

Radalla oli merkitystä myös Suomen kulttuurielämälle, sillä rata yhdisti Suomen Euroopan rataverkostoon.

– Kuvataiteilijat, kirjailijat ja säveltäjät pääsivät maailmalle hakemaan vaikutteita. Tosin Riihimäki–Pietari-rata päättyi Pietariin niin kutsutulle Suomen asemalle. Jatkoyhteyksiä varten piti vaihtaa paitsi junaa myös asemaa, Bergström kertoo.

Tuokioita Pietarin radalta

Viime syksynä avattu Riihimäki–Pietari-radan 150-vuotisjuhlanäyttely on nähtävillä Suomen rautatiemuseossa vielä kesän ajan aina 12.9. saakka.

Radan historiaan voi tutustua myös verkossa. Suomen Rautatiemuseon ja Väyläviraston yhteistyössä toteuttama verkkonäyttely löytyy osoitteesta https://helsinkipietari150.vayla.fi/.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut