Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Kokenut ja arvostettu diabeteslääkäri turhautui Keusoten toimintaan – ”Ei mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön”

Mikko Honkasalo työskenteli terveyskeskuksessa vuodesta 1984 viime vuoteen asti. Taina Joutsen
Taina Joutsen

Taina Joutsen

– Diabetes on kallein kansantautimme. 12–15 prosenttia suomalaisista sairastaa sitä, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Honkasalo.

Hänen mukaansa tauti lisääntyy jatkuvasti, mutta paremman hoidon ansiosta siihen liittyvät komplikaatiot vähenevät.

– Diabeetikon elämä ei ole enää juuri muiden ihmisten elämää lyhyempi, Honkasalo sanoo.

Mikko Honkasalo aloitti työnsä Klaukkalan ja Kirkonkylän terveysasemilla vuoden 1984 alussa. Myöhemmin työ painottui Kirkonkylälle.

Vuodesta 2003, jolloin Honkasalo sai Lääkäriliitolta diabeteksen hoidon erikoispätevyyden, hän on hoitanut pääasiassa ykköstyypin diabeetikkoja. Tyyppi 1 diabeteksessa elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity haiman beetasolujen tuhoutumisen vuoksi.

Honkasalon mukaan Suomessa sairastetaan ykköstyypin diabetesta enemmän kuin missään muualla, ja tauti on ollut vuosikymmenet iso haaste terveydenhoidolle.

Diabetespotilaalla ei ole ainoatakaan vapaapäivää.

Mikko Honkasalo

– Potilaiden kunto ja sokeritasapaino on ollut huono. Viime vuosina on tullut uusia keinoja auttaa, muun muassa sensorit, jotka mittaavat koko ajan potilaan sokeritasapainoa, Honkasalo kertoo.

Uudet hoitomuodot koetaan kuitenkin terveydenhoidon rahoista päätettäessä kalliiksi. Honkasalo kertookin joutuneensa viime vuosina taistelemaan toistuvasti potilaidensa oikeudesta mahdollisimman hyvään hoitoon.

– On tärkeä, että ihmiset saavat samantasoista hoitoa yhteiskunnallisesta tausta riippumatta.

Moni ykköstyypin diabeetikko joutuu edelleen pistämään insuliinia neljästi päivässä ja mittaamaan yhä veren sokerin kymmenen kertaa päivässä. Joka mittauksella on mietittävä, millaisia toimenpiteitä mittaustulos edellyttää.

– Diabetespotilaalla ei ole ainuttakaan vapaapäivää, Honkasalo toteaa.

Hänen mukaansa yksi sadasta suomalaisesta sairastuu ykköstyypin diabetekseen.

– He ovat usein teini-ikäisiä, jotka saavat sairauden pyytämättään. Tässä vaiheessa tarvitaan paljon psyykkistä tukea, mutta psykologeja, jotka olisivat erikoistuneet pistopelkoihin tai nuoriin, ei ole kovin paljon.

Mikko Honkasalo väitteli tohtoriksi kuusi vuotta sitten. Väitöstutkimuksessaan hän vertaili Nurmijärven ja Kouvolan diabeteksen hoitomalleja. Kouvolassa diabeteksen hoito oli jo tuolloin toiminut 15 vuoden ajan osana omalääkärijärjestelmää. Nurmijärvellä kaikki ykköstyypin ja haastavimmat kakkostyypin potilaat oli yhtä pitkään keskitetty yhdelle tai kahdelle diabeteksen hoitoon perehtyneelle terveyskeskuslääkärille.

Tutkimustulosten mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuispotilaiden seuranta voidaan järjestää laadukkaasti perusterveydenhuollossa. Seuranta kannattaa kuitenkin tutkimuksen mukaan keskittää diabetekseen perehtyneelle lääkärille.

Vielä pari vuotta sitten Nurmijärven diabeteshoitoon oltiin Honkasalon mukaan tyytyväisiä.

– Hoidon tulokset olivat vähintään yhtä hyviä kuin muuallakin, mutta pienemmillä kustannuksilla, hän kertoo.

– Myös potilaiden yhteydenottokynnys vastaanotolle pyrittiin pitämään mahdollisimman matalana ja toiminta joustavana, Honkasalo kertoo.

Hänen mukaansa tilanne muuttui, kun Keusote ryhtyi vastaamaan jäsenkuntiensa sote-palveluista vuoden 2019 alussa.

– Nurmijärven diabeteshoitoa alettiin purkamaan heti sen aiheuttamien kustannusten vuoksi. Sillä ei ollut merkitystä, minkälaiseksi monen potilaan elämä tämän jälkeen muuttui.

Honkasalo jatkoi silti vielä kahden vuoden ajan Keusoten palveluksessa, ja yritti kertomansa mukaan päästä tuona aikana useita kertoja kuntayhtymän johdon puheille.

– Olen ollut ensimmäisenä suomalaisena puhumassa suuressa eurooppalaisessa diabeteskongressissa, mutta Keusoten johtajien puheille en päässyt.

Vuosi sitten Honkasalo näki ainoaksi vaihtoehdokseen irtisanoutumisen terveyskeskuslääkärin työstään.

– Valtaosa pidempään Nurmijärven terveyskeskuksessa työskennelleistä lääkäreistä on nyt irtisanoutunut. Kyllä lääkäreillä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä hoitamiseen, mutta sitä ei ollut, Honkasalo sanoo.

Nyt hän hoitaa diebetespotilaita Vihdin ja Karkkilan terveyskeskuksissa. Hän työskentelee myös yksityisellä Diagnos lääkäriasemalla Klaukkalassa. Sinne ollaan perustamassa pienimuotoista diabetesvastaanottoa vaihtoehtona julkiselle terveydenhoidolle.

Honkasalon kritiikki

Näin Keusote vastaa

Nurmijärven Uutiset pyysi Keusoten johtoa vastaamaan Honkasalon esittämiin kriittisiin väitteisin. Keusoten vs. palvelujohtaja Susanne Pitkänen toteaa sähköpostivastauksessa, että Nurmijärven diabeteshoito on ollut mallikasta. Hän huomauttaa, että erityispiirteenä muihin Keusoten jäsenkuntiin verrattuna Nurmijärvellä hoidettiin myös I tyypin diabeetikkojen insuliinipumppuhoidot. Kuntayhtymän aloittaessa toimintaansa käynnistettiin palvelujen nykytilaselvitykset. Tässä yhteydessä perustettiin alueellinen diabetestoimintaa selvittävä työryhmä ja alustavaa työtä tehtiin ylilääkäri Tuula Salokankaan johdolla loppuvuodesta 2019.

– Honkasaloa esitettiin esivalmistelutyön jäseneksi. Hän siirtyi pois Keusoten palveluksesta tammikuussa 2020, eikä siten ollut enää käytettävissä varsinaisen toimintamallin suunnitteluvaiheessa, Pitkänen huomauttaa vastauksessaan.

Honkasalo kritisoi sitä, ettei hän pyynnöistään huolimatta päässyt Keusoten johtajien puheille. Pitkänen vastaa, että kyse oli aikatauluhaasteista.

– Uskon, että Honkasalo on ollut yhteydessä eri tahoihin. Hän on lähestynyt myös minua, mutta en aikatauluhaasteiden vuoksi järjestänyt erillistä tapaamista. Sen sijaan Honkasaloa esitettiin jäseneksi diabetesverkoston selvitysryhmään, Pitkänen kirjoittaa.

Pitkänen mainitsee, että Keusoten muodostuessa Nurmijärven omalääkäripalkkausjärjestelmään perustunut toiminta purettiin ja alueellista moniammatillista tiimitoimintaan siirtymistä ryhdyttiin edistämään. Pitkänen myöntää, että ensimmäisen vuoden aikana useampi Nurmijärvellä työskennellyt lääkäri irtisanoutui, siirtyi eläkkeelle tai Keusoten sisällä muualle. Hän kuitenkin toteaa, että vuoden 2020 alun jälkeen irtisanoutumisia ei ole ollut.

Pitkänen korostaa, että Keusoten lääkärit ovat osa moniammatillista työyhteisöä, jonka tavoitteena on yhteisöohjautuvasti kehittää omaan työhön liittyvää toimintaa.

– Kuntayhtymän alkuvaiheessa perusrakenteiden luominen ja moninaisten hankkeiden edistäminen on vienyt runsaasti aikaa. Tarkoituksella kenenkään ääntä ei ole haluttu vaimentaa tai viedä mahdollisuutta vaikuttaa oman työn hoitamiseen, Pitkänen sanoo.

Kommentoi

Mainos: Nikotiinipussit.com

Nikotiinikorvaushoito-tuotteiden suosio Suomessa kasvaa

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut