Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Eurooppa-päivänä juhlistetaan yhtenäisyyttä – "jäsenyydessä nähdään edelleen monia hyötyjä"

Euroopan unioni: Yhteistyö tuo turvaa ja lisää vakautta.

Suomella on Euroopan parlamentissa 14 jäsentä. 705-jäsenisen parlamentin suurimpia poliittisia ryhmittymiä ovat konservatiivit ja sosiaalidemokraatit. – Asioiden hoitaminen vaatii yhteistyötä, sillä poliittiset ryhmät jakaantuvat eri maiden kansalaisiin ja puolueisiin, Matti Lassila Ulkoministeriöstä sanoo.

Mia Lagström

Sunnuntaina vietetään Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivää – Eurooppa-päivää.

Toukokuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 1950 Ranskan pääministeri Robert Schuman ehdotti eurooppalaista yhteistyöelintä, jotta vuosisadan alun sotaisat ajat eivät toistuisi.

– Etenkin Ranska ja Saksa haluttiin sitoa tiiviimmin yhteen. Syntyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. Ajatuksena oli, että toinen maa toimittaisi hiiltä ja toinen maa valmistaisi siitä terästä. Sodasta haluttiin tehdä näin mahdollisimman hankala vaihtoehto, Ulkoministeriön johtava asiantuntija Matti Lassila kertoo.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna.

Vuosiin mahtuu monenlaisia vaiheita, joista viimeisin on Britannian ero. Kaikkinensa Lassila näkee Euroopan unionin kuitenkin menestystarinana.

– EU:n jäsenyydessä nähdään edelleen monia hyötyjä.

Suurempaan yhteisöön kuuluminen tuo turvaa.

Lassilan mukaan suurinta etua jäsenmaat saavat vapaista sisämarkkinoista.

Tavaraa voi kuljettaa ilman tulleja ja hankalia rajamuodollisuuksia. Yhteinen talousalue ja valuutta ovat tuoneet myös taloudellista vakautta.

– Ennen EU-jäsenyyttä korot saattoivat nousta kriisien aikana jopa kolmeenkymmeneen prosenttiin, mikä tuntui tavallisen kansalaisen kukkarolla.

Lassila näkee etuna myös henkisen yhteenkuuluvuuden tunteen.

– Suurempaan yhteisöön kuuluminen tuo turvaa.

Monesti valitetaan, että EU tulee Suomelle kalliiksi.

– EU:n nettokulut vuodessa ovat tällä hetkellä noin sata euroa per kansalainen, mikä on varsin vähän, jos summaa verrataan valtiollisiin ja kunnallisiin veroihin, joita suomalaiset maksavat, Lassila sanoo.

Helppoa ja auvoista elämä ei aina suuressa yhteisössä ole.

Tällä hetkellä Euroopan unioni painiskelee koronan jälkihoidon kanssa: väki on saatava rokotettua ja taloudelliset haittavaikutukset mahdollisimman pieneksi.

– Joulukuussa EU:ssa hyväksyttiin elvytysrahasto, ja nyt jokainen valtio käy siihen liittyviä käytännön asioita läpi tahoillaan.

Toinen suuri ja hankala kysymys on ilmastopolitiikka.

Eurooppa-neuvosto on päättänyt, että päästöjä tullaan vähentämään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa hiilivoimaloiden lakkauttamista ja siirtymistä enenevässä määrin sähköautoihin.

– Se ei ole helppoa, sillä jäsenmaat ovat erilaisia, esimerkiksi Puolassa hiilikaivoksilla on pitkä historia. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää paitsi arvojen ja asenteiden muutosta, myös rahaa ja tukia.

Eurooppa-päivä

Sunnuntaina 9.5.

Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä.

Eurooppa-päivää vietetään 9.5. Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti vuonna 1950 Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi. Hänen ajatuksenaan oli luoda eurooppalainen elin, joka hallinnoisi yhteisesti hiilen ja teräksen tuotantoa.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin vuotta myöhemmin.

Schumanin ehdotusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut