Hyvinkääläisen kuvanveistäjän eläinveistokset syntyvät metallipala kerrallaan – Eläimissä kiehtoo niiden herkkyys ja aitous

Tiina Torkkelin viimeaikaisin työ on kurki. – Ylijääneet metallipalat pistävät mielikuvituksen liikkeelle, mitä kaikkea paloista voisikaan tehdä. Veistoksen tekeminen on kuin palapelin tekemistä. Mia Lagström

Mia Lagström

Hyvinkääläisen kuvanveistäjä Tiina Torkkelin työhuoneen ympärillä käyskentelee hevosia. Nurkan takana on myös Hetkitallin kotieläinpihan lampaita, vuohia, kanoja ja kaneja. Harva pääsee työskentelemään näin idyllisessä ympäristössä.

– Tarvitsin tulityötilan ja löysin sellaisen Knehtilän tilalta. Tämä on hieno paikka. Inspiraatiota hakeakseen ei tarvitse kuin astua ulos, Torkkeli kertoo.

Torkkeli on tullut tunnetuksi etenkin hevosveistoksistaan, mutta myös muut eläinaiheet kiinnostavat.

– Kun olin pieni, äitini tarinoi minulle maatilan eläimistä ja niiden edesottamuksista. Hän kasvoi maatilalla ja piti maatilan eläimiä ystävinään.

Eläimissä Torkkelia kiehtoo niiden esteettisyys, herkkyys ja aitous. Taiteessaan Torkkeli näkee eläimet myös symboleina.

– Eläinten avulla on helppo kuvat ihmisyyttä ja elämää.

Veistoksensa Torkkeli hitsaa laserleikatusta teräksestä. Kierrätystaide on ollut aina lähellä taiteilijan sydäntä.

– Muistan lapsuudestani isän metalliromulaatikot. Kaikki ne helat ja ruuvit olivat kauhean kiehtovia, ja vintti oli loputon aarreaitta. Minusta on ollut aina kiehtovaa keksiä olemassa oleville asioille uusia käyttötarkoituksia, Torkkeli kertoo.

Tiina Torkkelia kiehtovat teoksissa myös niiden aukot. – Tämän lehmänpään tein erityisen ilmavaksi. Lehmistä on tullut ilmastokeskustelun pahiksia. Lehmät ovat kuitenkin kulkeneet ihmisen matkassa koko kulttuurihistorian ajan. Mia Lagström

Tulevaan taidenäyttelyyn Laukon kartanoon hän aikoo viedä kartanon historiaan liittyviä eläimiä: hevosia, mullikoita, peuroja, kurkia.

– Laukon kartano on tullut tunnetuksi Laukko-hevosistaan, joista tunnetuin lienee Houston Laukko.

Laukon kartanon omistajat Lagerstamit ovat olleet myös uudenaikaistamassa karjataloutta tuomalla Suomeen lihakarjaa. 1930-luvulla Laukon kartanoon saapuivat Yhdysvalloista Suomen ensimmäiset valkohäntäpeurat. Torkkelin uusin kurkiteos viittaa puolestaan kartanossa pisimpään asuneeseen Kurjen sukuun.

Torkkeli on iloinen saadessaan teoksiaan esille Laukon kartanon keskiaikaiseen linnakellarin, joka on varsin uniikki paikka. Teokset valaistaan, joten ne heittävät varjoja kellarin seinille luoden mielikuvan luolamaalauksista.

– Kuva on kulkenut läpi historian ihmisen mukana. Elämä ei ole pelkkää syömistä ja juomista, Torkkeli toteaa viitaten korona-aikana käytyyn keskusteluun kulttuurin merkityksestä.

KUVATEKSTI

ttorkkeli01 TAI ttorkkeli02

Tiina Torkkelin viimeaikaisin työ on kurki. – Ylijääneet metallipalat pistävät mielikuvituksen liikkeelle, mitä kaikkea paloista voisikaan tehdä. Veistoksen tekeminen on kuin palapelin tekemistä.

ttorkkeli03 TAI ttorkkeli04

Tiina Torkkelia kiehtovat teoksissa myös niiden aukot. – Tämän lehmänpään tein erityisen ilmavaksi. Lehmistä on tullut ilmastokeskustelun pahiksia. Lehmät ovat kuitenkin kulkeneet ihmisen matkassa koko kulttuurihistorian ajan.

FAKTA

Tiina Torkkeli

Kolme näyttelyä

Hyvinkääläisen kuvanveistäjä Tiina Torkkelin metalliveistoksia on esillä 8.5. - 26.9. Laukon kartanon keskiaikaisessa linnakellarissa (Laukontie 32, Vesilahti). Laukon kartanossa järjestetään kesällä myös puistokonsertteja. Osaan konserteista on bussikuljetus Hyvinkäältä ja Riihimäeltä. Lisää tietoa www.laukonkartano.fi.

Torkkelin veistoksia on kesällä esillä myös Tyrvään Pappilan pihapiirissä sekä Taidekeskus Salmelassa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut