Kantakorttien kopiot ovat Kansallisarkiston tilatuimmat asiakirjat: "Sukututkijalle varsinainen aarreaitta"

Kansallisarkisto: Osa joukko-osastojen sotapäiväkirjoista löytyy digitoituina.

Sotilaita Vaasenissa jatkosodan aikana vuonna 1942. Vaaseni on entinen kunta Aunuksen Karjalan etelärajalla Syvärin varrella. Hyvinkään kaupunginmuseo

Mia Lagström

Kopiot kantakorteista ovat Kansallisarkiston tilatuimmat asiakirjat.

– Kantakortit herättävät paljon kiinnostusta. Halutaan tietää, missä oma isoisä tai sukulainen on sota-aikana palvellut, ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltonen Kansallisarkistosta kertoo.

Kantakortit ovat armeijan henkilökortteja, joista näkee sotilaan joukko-osaston, onko häntä siirretty komppaniasta tai joukko-osastosta toiseen sekä palveluksen alkamis- ja päättymisajankohdan. Kantakorteista löytyvät myös tiedot, jos sotilas on ylennetty, hänet on palkittu kunniamerkeillä tai hänet on palvelusaikana tuomittu jostain rikoksesta.

– Rangaistusmerkintöjä tulee vastaan silloin tällöin. Kyse saattaa olla esimerkiksi varkaudesta tai palveluksesta karkaamisesta, Ylönen-Peltonen sanoo.

Tarkempaa tietoa sodanaikaisesta palveluksesta, paikoista ja taisteluista löytyy joukko-osastojen sotapäiväkirjoista. Kansallisarkistosta löytyvät sotapäiväkirjat on suurimmaksi osaksi digitoitu ja vapaasti luettavissa Kansallisarkiston verkkopalvelussa.

– Kun saa tietää kantakortista haluamansa henkilön joukko-osaston, voi sen jälkeen katsoa kyseisen joukko-osaston sotapäiväkirjoja. Ihan kaikkien joukko-osastojen sotapäiväkirjoja ei ole säilynyt.

Sukututkijan pitää myös tietää, millaista tietoa hän hakee.

Sotapäiväkirjoista saa enemmän tietoa sodan ajan tapahtumista, missä rintamalla joukko-osasto on sodan aikana liikkunut, millaisiin taisteluihin se on osallistunut. Päiväkirjoihin on merkitty myös taisteluissa kuolleiden määrät. Joissain kuolleet on saatettu mainita nimeltä. Muutoin tavallisen rivisotilaan nimi on harvemmin esillä.

Kansallisarkistojen verkkosivuilta löytyvät tiedot myös kaikista sodassa kaatuneista. Oman sukulaisen tietoja voi hakea palvelusta sukulaisen nimellä.

Kansallisarkisto on sukututkijalle varsinainen aarreaitta. Arkistosta löytyy jos jonkinlaista tietoa.

– Kuten sukututkijat monesti sanovat, mitä enemmän ihminen on rötöstellyt, sitä enemmän tietoa hänestä löytyy, Ylönen-Peltonen naurahtaa.

Kansallisarkistosta löytyy toki tietoja elämänsä läpi kunnialla kulkeneistakin. Viranomaisten kanssa on kuitenkin täytynyt asioida, sillä Kansallisarkiston rekisterit ovat nimenomaan viranomaisrekistereitä.

– Sukututkijan pitää myös tietää, millaista tietoa hän hakee, onko oma sukulainen asioinut poliisin kanssa, tuomioistuimen kanssa, hakenut oleskelulupaa, tehnyt maakauppoja, Ylönen-Peltonen sanoo.

Kansallisarkisto

Kantakorteista voi tilata kopioita

Kantakorteista voi tilata kopiot tai tilata alkuperäiset asiakirjat tutkittavaksi tutkijasaliin. Kopiot ovat maksullisia. Paikan päällä lukeminen on maksutonta.

Ennen vuotta 1940 syntyneiden kantakortteja säilytetään Helsingissä ja vuosina 1940–1949 syntyneiden henkilöiden kantakortteja Mikkelissä.

Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle.

Lisätietoa sodanaikaisesta palveluksesta voi etsiä joukko-osastojen sotapäiväkirjoista, jotka ovat luettavissa Digitaaliarkistossa.

Lisää tietoa www.arkisto.fi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut