Suurimman osan elämästään punkit piileskelevät maaperässä – 1500 lajista vain kaksi levittää sairauksia

Punkit: Valtaosa punkeista on hyödyllisiä lahottajia.

Punkin purema ei tarkoita aina sairastumista. Kaikilla punkeilla ei ole taudinaiheuttajabakteereita tai -viruksia. Myös ihmisen immuniteettijärjestelmä voi estää sairastumisen – eivät kaikki sairastu flunssaankaan. Turun yliopisto / Eläinmuseo

Mia Lagström

Kun vuorokauden keskilämpötila on plussan puolella, lähtevät punkit liikkeelle. Suomessa elää ainakin 1500 punkkilajia. Valtaosa niistä on maaperässä eläviä lahottajia – hyödyllisiä, mutta sinänsä ihmiselle merkityksettömiä.

– Sairauksia levittää ainoastaan kaksi lajia: puutiaiset ja Siperian puutiaiset eli taigapunkit, yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopiston biologian laitokselta kertoo.

Punkkien elämästä ja arjesta tiedetään varsin vähän. Valtaosan elämästään punkit elelevät maaperässä piilossa ihmisten katseilta.

– Ihmisten näkyviin ne tulevat silloin, kun ne hakevat veriateriaa itselleen.

Ensimmäisen veriateriansa punkit nauttivat toukkavaiheessa. Ne kiinnittyvät johonkin pieneen nisäkkääseen, kuten myyrään.

Syömisen jälkeen ne palaavat maaperään sulattelemaan ateriaansa ja saattavat piileskellä siellä seuraavaan kevääseen saakka, jolloin ne ovat muuttuneet nymfeiksi eli esiaikuisiksi.

Nymfit nauttivat veriaterian jäniksestä, metsäkauriista tai vaikkapa ihmisestä ja palaavat jälleen maaperään muuttuen seuraavan kevään aikuisiksi.

– Jokaisen veriaterian mukana punkilla on mahdollisuus saada taudinaiheuttajabakteereja tai -viruksia, mikäli isäntäeläin niitä kantaa, Klemola kertoo.

Aikuisista punkeista naaraat tarvitsevat vielä yhden veriaterian tuottaakseen paljon munia. Ne kiipeävät maasta kasveihin odottelemaan ohikulkevaa isäntäeläintä, johon tarttua kiinni. Tälläkin kertaa isäntäeläin saattaa olla myös ihminen.

1990-luvulta lähtien punkkien määrä on kasvanut. Klemola arvelee, että syynä saattaa olla keväiden aikaistuminen ja syksyjen piteneminen.

– Välillä kuulee sanottavan, että on runsas punkkivuosi. Punkit eivät ole kuten hyttyset, joiden määrään vaikuttaa selkeämmin yksi säätekijä: onko alkukesä kuiva vai sateinen. Pitkäikäisten, jopa 3–4 vuotta elävien, punkkien määrään vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten isäntäeläinten määrät.

Punkkien määrät vaihtelevat jopa lähialueittain.

– Jossain kohtaa koira saattaa olla vartissa täynnä punkkeja, kahden kilometrin päässä punkkeja ei näy missään. On hyvin mahdollista elää koko elämänsä punkkeja näkemättä. Samaan aikaan toinen valittelee niiden paljoudesta.

Punkkeja on koko Suomen alueella ainakin napapiirin korkeudelle saakka. Parhaiten punkit viihtyvät vesistöjen läheisyydessä, siksi niitä on erityisen paljon rannikkoalueella Perämereltä Suomenlahden perukoille.

– Punkit tarvitsevat kosteutta ja vesistöjen läheisyydessä pienilmasto on kosteampaa.

Pienennä sairauden riskiä

Tee punkkitarkastus

Punkki itsessään ei ole ”paha”. Taudinaiheuttajabakteerit ja -virukset käyttävät punkkia isäntäeläimenä levitäkseen ihmiseen punkin imiessä verta.

Borrelioosia aiheuttava bakteeri sijaitsee punkin ruoansulatuselimissä, joten sen leviäminen ihmiseen kestää jonkin aikaa.

Puutiaisaivokuumetta aiheuttava virus elää punkin suussa ja leviää ihmiseen nopeammin.

Jos tietää liikkuneensa alueella, jossa on punkkeja, on tärkeää tehdä punkkitarkastus ja poistaa ihoon kiinnittyneet punkit. Näin pienentää riskiä sairastua etenkin borrelioosiin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut